112-päivä 11.2.
Nothing found.
112-päivä 11.2.
Kotisivut: http://www.112-paiva.fi/
© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ
Elsa Laula Renbergin syntymäpäivä 29.11.
Nothing found.
Elsa Laula Renbergin syntymäpäivä 29.11.
Helmikuun 6. päivänä 1917 pidettiin Norjan Trondheimissa ensimmäinen saamelaisten kokous, johon olivat kokoontuneet pohjois- ja eteläsaamelaiset. Kokouksen tarkoituksena oli pohdiskella saamelaisten elinmahdollisuuksia ja ottaa kantaa saamelaisia koskeviin kysymyksiin. Kokousta pidetään saamelaisten pohjoismaisen yhteistyön alkuna.
Kokouksen kokoonkutsujana oli naisjärjestö ´Brurskanken samisk kvindeforening´, jonka johdossa toimi aktiivinen vaikuttajanainen Elsa Laula (1877 Tärnaby -1931 Mosjøen). Elsa Laula oli alkujaan Ruotsin saamelainen, mutta mentyään naimisiin Tomas Renbergin kanssa Norjaan, tunnettiin sukunimellä Laula Renberg. Elsa Laula oli jo aikaisemmin vaikuttanut aktiivisesti saamelaisen yhdistystoiminnan alkamiseen. Hän oli vuonna 1904 Ruotsissa perustetun ensimmäisen saamelaisyhdistyksen, Wilhelmina-Åsele -yhdistyksen, puheenjohtaja. Elsa Laula Renberg vaikutti aktiivisesti saamelaisyhdistysten syntymiseen myös Norjassa, jossa perustettiin viisi saamelaisyhdistystä vuosina 1906–08, nekin olivat Ruotsin mallin mukaisesti eteläsaamen alueilla.
Vuonna 2017 Elsa Laula Renbergin syntymäpäivästä tuli saamelaisten liputuspäivä.
© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ
Isak Saban syntymäpäivä 15.11.
Nothing found.
Isak Saban syntymäpäivä 15.11.
Isak Saba syntyi 15.11.1875 Nessebyssä (Uuniemi) Varangissa. Hän oli Norjan Suurkäräjien jäsenenä kaksi kautta (1906–1912). Hän oli opettaja ja kirjoitti Saamen suvun laulu -runon, joka valittiin saamelaisten kansallislauluksi 13. Saamelaiskonferenssissa Åressa elokuussa 1986. Isak Mikal (Mikkel) syntyi Per Sabbasen ja Britha Aikion seitsenlapsisen perheen toiseksi nuorimmaiseksi. Hänen isänsä oli kauppias, karjatilallinen ja kalastaja, jonka vuoksi perheellä oli varaa asua mukavammin, kuin monilla muilla perheillä. Sittemmin Saban syntymäkoti on korjattu ja siitä on tehty osa Varangin Saamelaismuseon (Várjjat Sámi Musea) näyttelyä.
Saba oli tunnettu erityisesti saamelaisten kansallislaulun sanoittajana, mutta hän oli myös saamen opettaja ja poliitikko. Ensimmäisenä saamen kansanedustajana Norjan Suurkäräjillä vuosina 1907–1912 hän edusti Ruijan työväenpuoluetta. Saba tuli valituksi suurkäräjille, kun hän onnistui edistämään saamelaisten oikeuksia koskevan ohjelman, jossa painotettiin mm. saamenkielisten jumalanpalvelusten ja raamattujen tärkeyttä ja jossa vaadittiin yhtenäisiä maanosto-oikeuksia. Saban vaikuttaessa Norjassa, oli siellä vielä voimassa virallinen norjalaistamispolitiikan aika, jonka pyrkimyksenä oli saamen kielen ja kulttuurin hävittäminen.
Saba kuoli alkukesänä vuonna 1921 vain 46-vuotiaana. Saamelainen sanomalehti Nuorttanáste julkaisi kohta Saban kuoleman jälkeen muistokirjoituksen, jonka mukaan saamelaiset olivat menettäneet tärkeän edustajansa, joka jätti jälkeensä sukupolvien ajaksi elävän perinteen.
Saamen suvun laulu:
Kaukaa alta seitsentähden
Lapin kulma kuumottavi
aava Turjan tunturisto
järvi järven tuolla puolen,
valtahiset harjat, huiput
kohoo kohti ilman kantta,
joet joikaa, korvet kaikaa,
niemet pystyt, rautarinnat,
työntyy tyrskymerta päin.
© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ
Saamelaisparlamentin perustamispäivä 9.11.
Nothing found.
Saamelaisparlamentin perustamispäivä 9.11.
Suomessa annettiin asetus Saamelaisparlamentista 9.11.1973. Saamelaisparlamentti toimi vuoteen 1996, jonka jälkeen aloitti toimintansa uusi elin, Saamelaiskäräjät. Saamelaisparlamentti perustettiin saamelaisten omaksi elimeksi, joka kertoisi Suomen viranomaisille, mitä saamelaiset haluavat ja miten saamelaiset näkevät heitä koskevat asiansa kuten lakeja ja päätöksiä.
Saamelaisparlamentti vaikutti siihen, että ensimmäinen saamen kielilaki tuli voimaan vuonna 1992 – laki mahdollisti sen, että kaikki viralliset asiakirjat oli käännettävä suomen kielen lisäksi myös saamen kielille. Myös saamelaisalueen nimikyltteihin ilmestyivät paikannimet suomen kielen lisäksi myös saameksi.
© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ
Norjan saamelaiskäräjien perustamispäivä 9.10.
Nothing found.
Norjan saamelaiskäräjien perustamispäivä 9.10.
Norjan Saamelaiskäräjät (Sámediggi/Sametinget) perustettiin omalla laillaan vuonna 1987. Sen virgálâš avajaisia pidettiin 9.10.1989. Sen keskushallinto toimii Kaarasjoella. Norjan saamelaiskäräjät käyttää asiakielenään pohjoissaamea, luulajansaamea ja eteläsaamea.
Kotisivut (norjaksi): http://samediggi.no/nor
© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ
Ruotsin saamelaiskäräjien perustamispäivä 26.8.
Nothing found.
Ruotsin saamelaiskäräjien perustamispäivä 26.8.
Ruotsin Saamelaiskäräjät (Sámediggi/Sametinget) perustettiin omalla laillaan vuonna 1992. Sen virallisia avajaisia pidettiin 26.8.1993. Sen keskushallinto toimii Kiirunassa. Ruotsin saamelaiskäräjät käyttää asiakielenään pohjoissaamea, luulajansaamea ja eteläsaamea.
Kotisivu (ruotsiksi): https://www.sametinget.se/
© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ
Saamelaisneuvoston perustamispäivä 18.8.
Nothing found.
Saamelaisneuvoston perustamispäivä 18.8.
Kotisivut (englanniksi): http://www.saamicouncil.net/en/
Saamelaisneuvosto perustettiin virallisesti 2. pohjoismaisessa saamelaiskonferenssissa 18.8.1956 Norjan Kaarasjoella. Saamelaisneuvosto on saamelaisten yhteinen kulttuuripoliittinen ja poliittinen järjestö, joka toimii Norjan, Ruotsin, Venäjän ja Suomen saamelaisten organisaatioiden yhteistyöelimenä.
Saamelaisneuvoston päätavoitteena on edistää saamelaisten oikeuksia ja asioita jotka koskevat saamelaisia niissä neljässä maassa joissa saamelaisia on. Saamelaisneuvoston tavoitteena on valvoa saamelaisten etuja kansana, vahvistaa saamelaisten yhteenkuuluvuutta valtakunnanrajojen ylitse ja työskennellä niin, että saamelaiset myös tulevaisuudessa hyväksytään yhdeksi kansaksi. Saamelaisneuvosto osallistuu kansainvälisiin prosesseihin, jotka koskevat alkuperäiskansoja, ihmisoikeutta, sekä arktisia ja ympäristöasioita.
Saamelaisneuvoston täyskokous kokoontuu noin kahdesti vuodessa käsittelemään saamelaisten ja muiden alkuperäiskansojen oikeudellista ja kulttuurillista tilaa.
Neuvostoon kuuluvat jäsenyhdistykset:
– Kuolan Saamen Yhdistys (GSS)
Saami Association of Kola Peninsula
– Muurmanskin alueen Saamenyhdistys (OOSMO)
Saami Association of Murmansk Region
– Norjan porosaamelaisten valtiollinen yhdistys (NBR-NRL)
Saami Reindeer Herders’ Association of Norway
– Norjan Saamelaisten valtiollinen yhdistys (NSR)
Norwegian Saami Association
– Valtiollinen yhdistys Sámi Ätnam (RSÄ)
The National Association of Samiland
– Saamelaisten Kansanliitto (SÁL/SFF)
(People’s federation of the Saami)
– Saamelaisten Valtioyhdistys (SR)
Saami Association of Sweden
– Poronomistajien yhteys (BEO/RÄF)
Renägarförbundet
– Suomen Saamelaisten Keskusjärjestö (SSG)
Saami Association of Finland
© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ
Saamen lipun hyväksymispäivä 15.8.
Nothing found.
Saamen lipun hyväksymispäivä 15.8.
Saamen lippu hyväksyttiin 13. Saamelaiskonferenssissa 15.8.1986 Ruotsin Åressa. Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän saamelaisten yhteistyöjärjestö Saamelaisneuvosto (Saamelaisneuvoston/Saamelaisneuvosto/ Samerådet/ Saami council) päätti laittaa liikkeelle lipun suunnittelukilpailun 1980-luvulla. Voittaneen lipun suunnitteli Norjan saamelainen Astrid Båhl. Hänen suunnittelemassa lipussa välkkyvät kirkkaan punainen, sininen, keltainen ja vihreä. Samoja värejä on perinteisesti käytetty saamelaisten kansan- ja kansallispuvussa, lapintakissa. Saamen lipun punainen rengas kuvaa aurinkoa ja sininen rengas kuuta.
Lipun kuva-aihe tulee noitarummusta ja Ruotsin saamelaisen Anders Fjellnerin (1795–1876) runosta Biejjie-baernie eli Auringonlapset. Fjellner kuvailee runossaa saamelaisia auringon tytöiksi ja pojiksi.
Saamelaisilla on nykyään 11 liputuspäivää, jotka hyväksyttiin yhteisessä saamelaiskonferenssissa. Suomen sisäasiainministeriö kehottaa saamen liputuspäivinä myös yleistä liputusta. Liputuksessa tulee noudattaa itse kunkin valtion lakeja. Yksityisellä henkilöllä, yhteisöllä ja yrityksellä on juhlamielen, kunnioittamisen tai surun ilmaisemiseen lupa liputtaa Saamen lipulla muinakin päivinä kuin virallisina liputuspäivinä.
© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ
YK:n kansainvälinen alkuperäiskansojen päivä 9.8.
Nothing found.
YK:n kansainvälinen alkuperäiskansojen päivä 9.8.
Yhdistyneet kansakunnat on itsenäisten valtioiden vapaaehtoinen turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö. Yhdistyneet kansakunnat on nimennyt elokuun 9. päivän kansainväliseksi alkuperäiskansojen päiväksi. Alkuperäiskansoja ovat ne joiden esivanhemmat ovat asuneet tietyillä alueilla ennen valtakunnanrajoja. Valtakunnanrajojen syntymisen jälkeenkin he ovat säilyttäneet perinteiset elintapansa.
Saamelaiset ovat Euroopan ainoa alkuperäiskansa.
Tämän päivän tarkoituksena on muistuttaa, että on tärkeää parantaa alkuperäiskansojen mahdollisuuksia harjoittaa perinteitään ja elinkeinojaan myös tulevaisuudessa.
© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ
Juhannus ja Suomen lipun päivä
Nothing found.
Juhannus ja Suomen lipun päivä
Yleinen ja keskieurooppalainen keskikesän juhla, jota voi liputtaa itse kunkin maan juhannuksen mukaan. Juhannusta on kutsuttu entisaikaan myös kiisanjuhlaksi ja Ukon juhlaksi. Suomalainen nimitys mittumaari tulee ruotsin kielen sanasta midsommar, keskikesä. Sana juhannus taas tulee Johannes Kastajan nimestä. Juhannuksen aikaan ihmiset ovat tehneet taikojaan, joilla he ovat halunneet varmistaa esim. hyvän sato-onnen ja naimaonnen.
Nykyään juhannuksen perinteisiin kuuluvat sauna, lipun nosto, juhannuskoivut ja juhannustuli. Suomen ruotsinkielisillä alueilla ihmiset koristavat juhannussalkonsa kukilla ja köynnöksillä. Inarinsaamelaisilla on vuodesta 1940 lähtien ollut tapana pitää juhannuksena jumalanpalvelus Pielpajärven vanhassa erämaakirkossa.
Juhannus on myös Suomen lipun päivä. Suomen lippu otettiin käyttöön vuonna 1918. Sen ovat suunnitelleet Eero Snellman ja Bruono Tuukkanen. He suunnittelivat Suomen lipusta valkoisen sinisellä ristillä.
Suomessa on kuusi virallista liputuspäivää, jolloin valtion toimistoissa ja laitoksissa on velvollisuus liputtaa:
Kalevalan päivä: helmikuun 28. päivä
Vapunpäivä: toukokuun 1. päivä
Äitienpäivä: toukokuun 2. sunnuntai
Puolustusvoimien lippujuhlapäivä: kesäkuun 4. päivä
juhannus ja Suomen lipun päivä: kesäkuussa
Suomen itsenäisyyspäivä: joulukuun 6. päivä
© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ