Juhannus ja Suomen lipun päivä

Yleinen ja keskieurooppalainen keskikesän juhla, jota voi liputtaa itse kunkin maan juhannuksen mukaan. Juhannusta on kutsuttu entisaikaan myös kiisanjuhlaksi ja Ukon juhlaksi. Suomalainen nimitys mittumaari tulee ruotsin kielen sanasta midsommar, keskikesä. Sana juhannus taas tulee Johannes Kastajan nimestä. Juhannuksen aikaan ihmiset ovat tehneet taikojaan, joilla he ovat halunneet varmistaa esim. hyvän sato-onnen ja naimaonnen.

Nykyään juhannuksen perinteisiin kuuluvat sauna, lipun nosto, juhannuskoivut ja juhannustuli. Suomen ruotsinkielisillä alueilla ihmiset koristavat juhannussalkonsa kukilla ja köynnöksillä. Inarinsaamelaisilla on vuodesta 1940 lähtien ollut tapana pitää juhannuksena jumalanpalvelus Pielpajärven vanhassa erämaakirkossa.

Juhannus on myös Suomen lipun päivä. Suomen lippu otettiin käyttöön vuonna 1918. Sen ovat suunnitelleet Eero Snellman ja Bruono Tuukkanen. He suunnittelivat Suomen lipusta valkoisen sinisellä ristillä.

Suomessa on kuusi virallista liputuspäivää, jolloin valtion toimistoissa ja laitoksissa on velvollisuus liputtaa:
Kalevalan päivä: helmikuun 28. päivä
Vapunpäivä: toukokuun 1. päivä
Äitienpäivä: toukokuun 2. sunnuntai
Puolustusvoimien lippujuhlapäivä: kesäkuun 4. päivä
juhannus ja Suomen lipun päivä: kesäkuussa
Suomen itsenäisyyspäivä: joulukuun 6. päivä

© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ