Láávu ceggim -video
Láávu ceggim -video
Gávdnágoson Pessi vuogas báikki lávu ceggemii?
Buvttadeapmi: Mánáid filbmabargobádji. Mánáid filbmaleaira. Meahciráđđehus, Yle Unna Junná, Sámediggi, Sámimusea Siida, Inarin elokuvateollisuus (2015).
Videos mielde: Pessi Koskinen
Ságastallanfáttát:
Mákkár báikái Pessi ceggii lávu?
Leigo du mielas vuogas báiki?
Maid Pessi dárbbaša go cegge lávu?
Maid Pessi barggai dan maŋŋá go ceggii lávu?
© Meccihaldâttâs – Meahciráđđehus – Meäʹcchalltõs
Láávu ceggim
Beana ja hávga
Beana ja hávga
Beana ja hávga
Sámmola ođđa biktasat
Sámmola ođđa biktasat
Video muitala Sámmolis ja Gádjás ja sudno gasvuođas. Gáddjá láitá Sámmola biktasiid ja Sámmol gal háliida leat Gádjá miela mielde. Loahpas goittotge Gáddjáge mieđiha, ahte ii ráhkisvuohta leat gitta biktasiin.
Buvttadeapmi Sámediggi/Filbmaguovddáš Skábma, Yle Unna Junná 2011. Giehtačálus ja neaktin: Anára davvisámegielat oahppit
Ságastallanfáttát:
Manin Sámmol gárttai hommát ođđa biktasiid?
Leago riekta, ahte Gáddjá gohču Sámmola oastit ođđa biktasiid?
Maid eará Sámmol barggai Gádjá dihte?
© Filbmaguovddáš Skábma, Yle Unna Junná
Sámmola ođđa biktasat
Gámasuoinnit
Gámasuoinnit
Háldi guovlá go áhkku čájeha áhkubii, mo galgá gápmagiid suidnet.
Buvttadeapmi: Skábma filbmaguovddáš ja Yle Unna Junná. 2012.
Ságastallanfáttát:
Manin gápmagiidda galgá suinniid coggat?
Maid áhkku bargá ovdalgo coggá suinniid gápmagiid sisa?
Mo suinniid galgá gápmagiid sisa coggat vai gáma šaddá vuogas?
Gii doppe guovlladii beaskka duohkin áhku ja áhkuba hommáid?
© Skábma ja Yle Unna Junná
Gámasuoinnit
Guobbariid čoaggim
Guobbariid čoaggim
Sánit luđenláhkai:
Guopparsánit: ds guobbarat.pdf
Čálit dahje vurke iežat dihtorii
Kuobbârijd nurâmin -video
Videos gánddat vuolgiba meahccái guobbariid čoaggit, muhto miesttamátta orru nu vuogas báiki vuoiŋŋastit.
Buvttadeapmi: Mánáid filbmabargobádji. Mánáid filbmaleaira. Meahciráđđehus, Yle Unna Junná, Sámediggi, Sámimusea Siida, Inarin elokuvateollisuus. 2015.
Videos mielde: Pietu ja Penjami Mattus
© Meccihaldâttâs – Meahciráđđehus – Meä´cchalltõs
Kuobbârijd nurâmin
Lávostallan
Lávostallan
Ságastallanfáttát:
Mii lea lávvu?
Masa lávu dárbbašit?
Maid dárbbaša go lávu cegge?
Makkár lávus lea siste?
Maid lávus sáhttá bargat?
Mat oasit lávus leat?
Gii cahkkeha dola?
Sánit
lávvomuorat laavupuut
loavdda loude
árran tulisija
duorggat lattiavarvut
boaššu posio
loaidu lattia
soggi seinänvieri
uvssot oviaukko
reahpen savuräppänä
dolla tuli
Sápmelaš kalendera mearkkabeaivvit
Sápmelaš kalendera mearkkabeaivvit
Teaksta luđenláhkai:
ds_sapmelas_kalender_mearkabeaivvit.pdf
Čálit dahje vurke dihtorii
Gáldut:
Anarâš kalender 1996 & 2013 (čohkken Heli Aikio & Ilmari Mattus)
Girjjo-Gárjjo, Muitalusat, máidnásat, sátnevádjasat, árvadusat ja diiddat 2001 (Káren Elle Gaup)
© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ
Eallibearrašat
Eallibearrašat
Teavsttat luđenláhkai:
ds_eallibearas.pdf
Čálit dahje vurke dihtorii
Ságastallanfáttát:
Man ealli mánná lea gálvi?
Mii elliid lea vuoksá? Leago dat njiŋŋelas vai varris?
Mo galgá gohčodit beatnaga máná?
Mii lea sarvá ja álddu máná namahus?
Mon ealli mánná lea láppis?
Mii lea ciiku?
Mo gohčodit varris gáicca?
© Sámediggi – Sämitigge – Sääʹmteʹǧǧ
Paliskunnat
Paliskunnat
Tiesitkö:
- Poronhoitoalue on laissa määritelty alue, jossa harjoitetaan poronhoitoa
- Poronhoitoalueeseen kuuluu koko Lappi lukuunottamatta Kemin, Tornion ja Keminmaan alueita. Lisäksi suurin osa Oulun alueesta kuuluu poronhoitoalueeseen
- Vuonna 1898 valtio velvoitti poronomistajat perustamaan maantieteellisin rajoin määritellyt paliskunnat eli palkiset. Jokainen poronomistaja kuuluu yhteen palkiseen ja maksaa sille vuosimaksua poromääränsä mukaan
- Poronhoitolaki määrittelee poronhoitajan oikeudet ja velvollisuudet omassa palkisessaan
- Jokaisella paliskunnalla on oma poroisäntä, joka johtaa paliskuntaa. Hänen lisäkseen hallintoryhmään kuuluvat varaporoisäntä, rahastonhoitaja ja hallitus, johon kuuluu neljä jäsentä
- Jokainen paliskunta kuuluu Paliskuntain yhdistykseen, joka ohjaa ja neuvoo paliskuntia, poronhoitajia ja kansalaisia
- Suomessa on yhteensä 56 paliskuntaa ja näistä 13 sijaitsee saamelaisalueella
- Suomen saamelaisalueen paliskunnat:
- Paistunturi
- Kaldoaivi
- Näätämö
- Muddusjävri
- Vätsäri
- Paatsjoki
- Ivalo
- Hammastunturi
- Sallivaara
- Muotkatunturi
- Näkkälä
- Käsivarsi
- Lappi