Inarinsaamen kielen yhdistyksen videoita

Erotus-video

Ympäristö & luontoyhteys

Juomustaminen

Ympäristö & luontoyhteys

Inarinsaamen kielen yhdistyksen videoita

Ympäristö & luontoyhteys

Paaskopeli

Ympäristö & luontoyhteys

Rievssatgárdi

Ympäristö & luontoyhteys

Koivu

Ympäristö & luontoyhteys

Mänty

Ympäristö & luontoyhteys

Luonnonkasvit

Ympäristö & luontoyhteys

Hyönteiset

Ympäristö & luontoyhteys

Inarinsaamen kielen yhdistyksen videoita

Linkki: http://www.casle.fi/gallery.php?subject=2

Videot:
Koukkukalastus, tekstitetty englanniksi, AL
Nutukkaat, tekstitetty englanniksi, AL
Poromakkarat, tekstitetty suomeksi, AL
Juomustaa, tekstitetty englanniksi, AL
Pukeutuminen, tekstitetty suomeksi, TL & VF
Reborn, tekstitetty englanniksi, SK

Videot on tuotettu inarinsaamen kielen täydennyskoulutuksen aikana
Tuottaja: Saamelaisalueen koulutuskeskus (2010)
Tekijät: Anneli lappalainen (AL), Suvi Kivelä (SK), Teija Linnannmäki (TL), Varpu Falck (VL)

© SOGSAKK, Anarâškielâservi ry


Mõʹnt kuõbǯast lie seämmanallšem jueʹlǧǧvuâđ ko oummust? -video

Erotus-video

Ympäristö & luontoyhteys

Juomustaminen

Ympäristö & luontoyhteys

Inarinsaamen kielen yhdistyksen videoita

Ympäristö & luontoyhteys

Paaskopeli

Ympäristö & luontoyhteys

Rievssatgárdi

Ympäristö & luontoyhteys

Koivu

Ympäristö & luontoyhteys

Mänty

Ympäristö & luontoyhteys

Luonnonkasvit

Ympäristö & luontoyhteys

Hyönteiset

Ympäristö & luontoyhteys

Mõʹnt kuõbǯast lie seämmanallšem jueʹlǧǧvuâđ ko oummust? -video

Videolla Hilkka kertoo tarinan karhusta
Tarina: Hilkka Semenoff ja Mirva Haataja
Tuottaja: Saamelaiskäräjät, SaKaste-projekti
Saamelainen kertomaperinne varhaiskasvatuksessa-koulutus
Kerttu Vuolab, SAKK/SaKaste 18.-19.5.2013

© Sámediggi – Sämitigge – Sääʹmteʹǧǧ

Mõʹnt kuõbǯast lie seämmanallšem jueʹlǧǧvuâđ ko oummust?


Paaskopeli

Erotus-video

Ympäristö & luontoyhteys

Juomustaminen

Ympäristö & luontoyhteys

Inarinsaamen kielen yhdistyksen videoita

Ympäristö & luontoyhteys

Paaskopeli

Ympäristö & luontoyhteys

Rievssatgárdi

Ympäristö & luontoyhteys

Koivu

Ympäristö & luontoyhteys

Mänty

Ympäristö & luontoyhteys

Luonnonkasvit

Ympäristö & luontoyhteys

Hyönteiset

Ympäristö & luontoyhteys

Paaskopeli

Pelin ohje:
Jokainen pelaaja ottaa molempiin kouriinsa vuorollan paaskoja niin paljon kuin kouriin mahtuu ja pudottaa ne esim. pöydälle tai lattialle.
Pelaaja saa ne paaskot itselleen jotka ovat pudonneet oikein päin (= jalat alaspäin eli seisoo).
Seuraava pelaaja tekee samoin. Peliä jatketaan tällätavoin kunnes paaskot on loppuneet.

Se jolla on eniten paaskoja eli poroja on voittanut pelin.
Peli päättyy kun kaikki porot on eroteltu.
Pelaajia on vähintään kaksi.

 

Videolla Hilkka ja Mirva näyttävät, miten pelata paaskopeliä eli poron varvasluupeliä.
Tuottaja: Saamelaiskäräjät, SaKaste-projekti
Pelaajat: Hilkka Semenoff ja Mirva Haataja
Saamelainen kertomaperinne varhaiskasvatuksessa-koulutus
Kerttu Vuolab, SAKK/SaKaste 18.-19.5.2013

© Sámediggi – Sämitigge – Sääʹmteʹǧǧ

ds goaberdáktespeallu.pdf

Päʹskksiõrr


Rievssatgárdi

Erotus-video

Ympäristö & luontoyhteys

Juomustaminen

Ympäristö & luontoyhteys

Inarinsaamen kielen yhdistyksen videoita

Ympäristö & luontoyhteys

Paaskopeli

Ympäristö & luontoyhteys

Rievssatgárdi

Ympäristö & luontoyhteys

Koivu

Ympäristö & luontoyhteys

Mänty

Ympäristö & luontoyhteys

Luonnonkasvit

Ympäristö & luontoyhteys

Hyönteiset

Ympäristö & luontoyhteys

Rievssatgárdi

Ei suomenkielistä sisältöä. Katso kieliversiot.

© Kristen-Ellen Gaup-Juuso, ns. Raija Lehtola


Koivu

Erotus-video

Ympäristö & luontoyhteys

Juomustaminen

Ympäristö & luontoyhteys

Inarinsaamen kielen yhdistyksen videoita

Ympäristö & luontoyhteys

Paaskopeli

Ympäristö & luontoyhteys

Rievssatgárdi

Ympäristö & luontoyhteys

Koivu

Ympäristö & luontoyhteys

Mänty

Ympäristö & luontoyhteys

Luonnonkasvit

Ympäristö & luontoyhteys

Hyönteiset

Ympäristö & luontoyhteys

Koivu

Tiesitkö:
Koivu on Suomen yleisin lehtipuu
Keväisin oksissa on silmuja, joista lehdet kasvavat
Keväisin koivusta saa mahlaa, jota voi juoda
Mahlaisia koivunoksia on pureskeltu, jotta hampaat puhdistuisivat
Kesäisin lehtioksista voi sitoa vastoja saunomista varten
Koivusta voi tehdä mm. koreja, kuksia ja puukonkahvoja

© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ

ak suáhi.pdfns sueʹǩǩ.pdfds soahki.pdf

Mänty

Erotus-video

Ympäristö & luontoyhteys

Juomustaminen

Ympäristö & luontoyhteys

Inarinsaamen kielen yhdistyksen videoita

Ympäristö & luontoyhteys

Paaskopeli

Ympäristö & luontoyhteys

Rievssatgárdi

Ympäristö & luontoyhteys

Koivu

Ympäristö & luontoyhteys

Mänty

Ympäristö & luontoyhteys

Luonnonkasvit

Ympäristö & luontoyhteys

Hyönteiset

Ympäristö & luontoyhteys

Mänty

Tiesitkö:
Entisinä aikoina männystä kuorittiin pettua, josta tehtiin jauhoja
Männyn kovaa pihkaa on pureskeltu ja käytetty hampaiden puhdistamiseen
Pehmeämpää pihkaa on käytetty märkivien haavojen puhdistamiseen
Männyn neulasista on keitetty teetä, joka on auttanut kirkastamaan ääntä

© Sámediggi – Sämitigge – Sääʹmteʹǧǧ

ak peeci.pdfns pieʹcc.pdfds beahci.pdf

Luonnonkasvit

Erotus-video

Ympäristö & luontoyhteys

Juomustaminen

Ympäristö & luontoyhteys

Inarinsaamen kielen yhdistyksen videoita

Ympäristö & luontoyhteys

Paaskopeli

Ympäristö & luontoyhteys

Rievssatgárdi

Ympäristö & luontoyhteys

Koivu

Ympäristö & luontoyhteys

Mänty

Ympäristö & luontoyhteys

Luonnonkasvit

Ympäristö & luontoyhteys

Hyönteiset

Ympäristö & luontoyhteys

Luonnonkasvit

Saamelaismuseo Siidan sivut aiheesta: http://www.samimuseum.fi/eatnansaddu/

© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ

ak eennâmšadoh.pdfds eatnanšattut.pdfsu luonnonkasvit.pdf

Hyönteiset

Erotus-video

Ympäristö & luontoyhteys

Juomustaminen

Ympäristö & luontoyhteys

Inarinsaamen kielen yhdistyksen videoita

Ympäristö & luontoyhteys

Paaskopeli

Ympäristö & luontoyhteys

Rievssatgárdi

Ympäristö & luontoyhteys

Koivu

Ympäristö & luontoyhteys

Mänty

Ympäristö & luontoyhteys

Luonnonkasvit

Ympäristö & luontoyhteys

Hyönteiset

Ympäristö & luontoyhteys

Hyönteiset

Tiesitkö:
Räkkä tarkoittaa sääskiaikaa eli kun hyönteisiä on paljon
Räkkä alkaa juhannuksen jälkeen
Räkkä on poroille ikävää aikaa, mutta poronhoitajille hyödyksi, sillä räkkä saa porot kokoontumaan tokkiin tuulisille paikoille kuten tuntureille ja auttaa näin kokoamaan porot yhteen vasanmerkitsemistä varten
Räkän aikaan poroja näkyy usein myös aukeilla teiden varsilla, joten siksi poronhoitoalueella kannattaa ajaa varovasti erityisesti kesäisin

© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ

ak tivreh.pdfns tiiuʹr.pdfds divrrit.pdf