Venäjän eli Kuolan saamelaiset puhuvat koltansaamen lisäksi kildinin- ja turjansaamea. Koltansaamen ja kildininsaamen puhujia on muutamia satoja. Turjansaamella on vain muutama puhuja ja sillä ei ole kirjakieltä. Viimeinen akkalansaamen puhuja kuoli vuonna 2003. Suurin osa Venäjän saamelaisista asuu Kuolan niemimaalla ja heidän keskuspaikkansa on Lovozero eli Luujärvi

Muutamia sanoja koltan- ja kildininsaamen kielillä:

Koltansaame – Kildininsaame

jue´lǧǧ – jullk
jeä´nn – janna
õhtt – ehht
äkk – aaka
äjj – aajj

jalka, äiti, yksi, isoäiti, isoisä

© Sámediggi – Sämitigge – Sääʹmteʹǧǧ

Norjassa puhutaan pohjoissaamen lisäksi luulajan- ja eteläsaamen kieliä. Piitimensaamen puhujia on vain muutamia. Eteläsaamea puhutaan Norjan lisäksi myös Ruotsissa ja sillä on yhteensä 500 puhujaa. Luulajansaamella on molemmissa maissa yhteensä 700 puhujaa.

Norjassa perustettiin saamelaiskäräjät vuonna 1987. Sen virallisia avajaisia vietettiin 9.10.1989. Sen keskushallinto toimii Karasjoella. Norjan saamelaiskäräjillä käytetään asiointikielenä pohjoissaamea, luulajansaamea ja eteläsaamea. Eräs tärkeä saamelaiskylä Karasjoen lisäksi on Kautokeino, jossa on joka kevät suuret pääsiäismarkkinat. Markkinoiden aikaan on mm. konsertteja, porokisat ja musiikkikilpailu. Kautokeinossa on esimerkiksi Beaivvas-saamelaisteatterin kotipaikka.

eteläsaame – luulajansaame – pohjoissaame

manne jïjtje – mån iesj – mun ieš
göökte – guokta – guokte
ietnie ~ tjidtjie – ieddne – eadni
snjeara – sjnjierrá – sáhpán ~ šnjierrá
åeredh – oadet – oađđit

minä itse, kaksi, äiti, hiiri, nukkua

© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ

Ruotsissa puhutaan pohjoissaamen lisäksi luulajan- ja eteläsaamen kieliä. Tämän lisäksi muutamat ihmiset puhuvat piitimensaamea. Eteläsaamea puhutaan Ruotsin lisäksi myös Norjassa ja kielellä on yhteensä 500 puhujaa. Luulajansaamella on molemmissa maissa yhteensä 700 puhujaa. Piitimensaamen puhujia on muutama kymmenen.

Ruotsissa toimii oma Saamelaiskäräjät, joka on perustettu vuonna 1992. Sen virallisia avajaisia vietettiin 26.8.1993. Sen keskushallinto toimii Kiirunassa. Ruotsin saamelaiskäräjillä käytetään asiointikielenä pohjoissaamea, luulajansaamea ja eteläsaamea. Kiirunassa toimii Saamelaiskäräjien lisäksi esimerkiksi saamelaisteatteri (Giron Sámi teáhter).

Eräs tärkeä saamelaiskylä kiirunan lisäksi on Jokkmokk, jossa toimii esimerkiksi saamelaismuseo ja saamelaiskoulu. Jokkmokissa pidetään myös kansallispäivien aikoihin suuret markkinat

Muutamia sanoja etelä-, luulajan- ja pohjoissaamenkielillä:

eteläsaame – luulajansaame – pohjoissaame

mijjieh – mij – mii
guelie – guolle – guolli
beere ~ bïerne – biernna – guovžâ ~ bierdna
njoektjeme – njuovtjav – njuovčča
gajhkedh – gåjkkit – goikat

me, kala, karhu, kieli, kuivua

© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ