Perhe ja sukulaiset

Nothing found.

Perhe ja sukulaiset

Tiesitkö:
Saamelaisilla on runsas sukulaisuusnimistö
Serkulle on kaksi nimitystä sen mukaan, onko hän naispuolinen vai miespuolinen
Isän veljen nimitys riippuu siitä, onko hän isää nuorempi vai vanhempi
Äidin siskon nimitys riippuu siitä, onko hän äitiä nuorempi vai vanhempi
Veljenlapselle on kolme erilaista nimitystä. Nimitys riippuu siitä, kuka hänestä puhuu. Esimerkiksi inarinsaamessa isän vanhempi veli kutsuu veljenlastaan nimellä eehiv ja isän nuorempi veli puolestaan kutsuu samaista veljenlasta nimellä čeecciv. Isän siskolle tämä veljenlapsi on siessâl. Samalla tavalla myös sisarenlapselle on kolme erilaista nimitystä.

© Sámediggi – Sämitigge – Sääʹmteʹǧǧ

ak hyelkkitavlustah párnái.pdfak hyelkkimuora vijđes.pdfak hyelhih sänilisto.pdfns muu sookk plakaatt päärnai.pdfns ruâttvuõtt plakaatt päärnai.pdfns ruâttvuõtt plakaatt veeidas.pdfns ruâttvuõttsannõs 1.pdfns ruâttvuõttsannõs 2.pdfds fuolkevuohta tabealla mánáid.pdfds sohkamuorra viiddes.pdfds fuolkkit sátnelistu.pdf

Sukupeli

Nothing found.

Sukupeli

Sukupelin avulla voi opetella sukulaisuussanastoa ja saamelaisia nimiä. Sukupeli sisältää pelilaudan, pelinappulat, kysymyskortit, esinekortit ja säännöt.

© Sámediggi – Sämitigge – Sääʹmteʹǧǧ

pelilauta.pdfpelinappulat.pdfesinekortit.pdfkysymysten tausta.pdfak njuolgâdusâh.pdfak koččâmâšah.pdfns vuâkkõõzz.pdfns kõõččmõš.pdfds njuolggadusat.pdfds gažaldatgoarttat.pdf

Saamelaiset liputuspäivät

Nothing found.

Saamelaiset liputuspäivät

Saamelaisilla on 12 liputuspäivää:

6.2. Saamelaisten kansallispäivä
2.3. Suomen Saamelaiskäräjien perustamispäivä
Maaliskuun 22.-28 päivien välillä: Marianpäivä
Kesäkuussa: Juhannus & Suomen lipun päivä
9.8. YK:n kansainvälinen alkuperäiskansojen päivä
15.8. Saamen lipun hyväksymispäivä
18.8. Saamelaisneuvoston perustamispäivä
26.8. Ruotsin Saamelaiskäräjien perustamispäivä
9.10. Norjan Saamelaiskäräjien perustamispäivä
9.11. Saamelaisparlamentin perustamispäivä
15.11. Ensimmäisen saamelaisen kansanedustajan Isak Saban (Sápp Issát) syntymäpäivä
29.11. Elsa Laula Renbergin syntymäpäivä

© Sámediggi – Sämitigge – Sääʹmteʹǧǧ

ak säämi liputtempeeivih.pdfns sääʹm lipp-peeiʹv.pdfds sámi leavgabeaivvit.pdfsu saamelaisten liputuspäivät.pdf

Ruotsin saamelaiskäräjien perustamispäivä 26.8.

Nothing found.

Ruotsin saamelaiskäräjien perustamispäivä 26.8.

Ruotsin Saamelaiskäräjät (Sámediggi/Sametinget) perustettiin omalla laillaan vuonna 1992. Sen virallisia avajaisia pidettiin 26.8.1993. Sen keskushallinto toimii Kiirunassa. Ruotsin saamelaiskäräjät käyttää asiakielenään pohjoissaamea, luulajansaamea ja eteläsaamea.

Kotisivu (ruotsiksi): https://www.sametinget.se/

© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ

ak ruotâ sämitige vuáđudempeivi.pdfns ruõcc sääʹmteeʹǧǧ vuâđđeempeiʹvv.pdfds ruoŧa sámedikki vuodđudanbeaivi.pdf

Saamelaisneuvoston perustamispäivä 18.8.

Nothing found.

Saamelaisneuvoston perustamispäivä 18.8.

Kotisivut (englanniksi): http://www.saamicouncil.net/en/

Saamelaisneuvosto perustettiin virallisesti 2. pohjoismaisessa saamelaiskonferenssissa 18.8.1956 Norjan Kaarasjoella. Saamelaisneuvosto on saamelaisten yhteinen kulttuuripoliittinen ja poliittinen järjestö, joka toimii Norjan, Ruotsin, Venäjän ja Suomen saamelaisten organisaatioiden yhteistyöelimenä.

Saamelaisneuvoston päätavoitteena on edistää saamelaisten oikeuksia ja asioita jotka koskevat saamelaisia niissä neljässä maassa joissa saamelaisia on. Saamelaisneuvoston tavoitteena on valvoa saamelaisten etuja kansana, vahvistaa saamelaisten yhteenkuuluvuutta valtakunnanrajojen ylitse ja työskennellä niin, että saamelaiset myös tulevaisuudessa hyväksytään yhdeksi kansaksi. Saamelaisneuvosto osallistuu kansainvälisiin prosesseihin, jotka koskevat alkuperäiskansoja, ihmisoikeutta, sekä arktisia ja ympäristöasioita.

Saamelaisneuvoston täyskokous kokoontuu noin kahdesti vuodessa käsittelemään saamelaisten ja muiden alkuperäiskansojen oikeudellista ja kulttuurillista tilaa.

Neuvostoon kuuluvat jäsenyhdistykset:
– Kuolan Saamen Yhdistys (GSS)
Saami Association of Kola Peninsula

– Muurmanskin alueen Saamenyhdistys (OOSMO)
Saami Association of Murmansk Region

– Norjan porosaamelaisten valtiollinen yhdistys (NBR-NRL)
Saami Reindeer Herders’ Association of Norway

– Norjan Saamelaisten valtiollinen yhdistys (NSR)
Norwegian Saami Association

– Valtiollinen yhdistys Sámi Ätnam (RSÄ)
The National Association of Samiland

– Saamelaisten Kansanliitto (SÁL/SFF)
(People’s federation of the Saami)

– Saamelaisten Valtioyhdistys (SR)
Saami Association of Sweden

– Poronomistajien yhteys (BEO/RÄF)
Renägarförbundet

– Suomen Saamelaisten Keskusjärjestö (SSG)
Saami Association of Finland

© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ

ak sämirääđi vuáđudempeivi.pdfns sääʹmrääđ vuâđđeempeiʹvv.pdfds sámiráđi vuođđudanbeaivi.pdf

Saamen lipun hyväksymispäivä 15.8.

Nothing found.

Saamen lipun hyväksymispäivä 15.8.

Saamen lippu hyväksyttiin 13. Saamelaiskonferenssissa 15.8.1986 Ruotsin Åressa. Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän saamelaisten yhteistyöjärjestö Saamelaisneuvosto (Saamelaisneuvoston/Saamelaisneuvosto/ Samerådet/ Saami council) päätti laittaa liikkeelle lipun suunnittelukilpailun 1980-luvulla. Voittaneen lipun suunnitteli Norjan saamelainen Astrid Båhl. Hänen suunnittelemassa lipussa välkkyvät kirkkaan punainen, sininen, keltainen ja vihreä. Samoja värejä on perinteisesti käytetty saamelaisten kansan- ja kansallispuvussa, lapintakissa. Saamen lipun punainen rengas kuvaa aurinkoa ja sininen rengas kuuta.

Lipun kuva-aihe tulee noitarummusta ja Ruotsin saamelaisen Anders Fjellnerin (1795–1876) runosta Biejjie-baernie eli Auringonlapset. Fjellner kuvailee runossaa saamelaisia auringon tytöiksi ja pojiksi.

Saamelaisilla on nykyään 11 liputuspäivää, jotka hyväksyttiin yhteisessä saamelaiskonferenssissa. Suomen sisäasiainministeriö kehottaa saamen liputuspäivinä myös yleistä liputusta. Liputuksessa tulee noudattaa itse kunkin valtion lakeja. Yksityisellä henkilöllä, yhteisöllä ja yrityksellä on juhlamielen, kunnioittamisen tai surun ilmaisemiseen lupa liputtaa Saamen lipulla muinakin päivinä kuin virallisina liputuspäivinä.

© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ

ak säämi liipu tuhhiittempeivi.pdfns sääʹm liipp priimmâmpeiʹvv.pdfds sámi leavgga dohkkehanbeaivi.pdf

YK:n kansainvälinen alkuperäiskansojen päivä 9.8.

Nothing found.

YK:n kansainvälinen alkuperäiskansojen päivä 9.8.

Yhdistyneet kansakunnat on itsenäisten valtioiden vapaaehtoinen turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö. Yhdistyneet kansakunnat on nimennyt elokuun 9. päivän kansainväliseksi alkuperäiskansojen päiväksi. Alkuperäiskansoja ovat ne joiden esivanhemmat ovat asuneet tietyillä alueilla ennen valtakunnanrajoja. Valtakunnanrajojen syntymisen jälkeenkin he ovat säilyttäneet perinteiset elintapansa.
Saamelaiset ovat Euroopan ainoa alkuperäiskansa.

Tämän päivän tarkoituksena on muistuttaa, että on tärkeää parantaa alkuperäiskansojen mahdollisuuksia harjoittaa perinteitään ja elinkeinojaan myös tulevaisuudessa.

© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ

sämikielah kartta oktavuohta.pdfak algâalmugij peivi.pdfns alggmeerai peiʹvv.pdfds on eamiálbmotbeaivi.pdf

Viikonpäivät ja kuukaudet

Nothing found.

Viikonpäivät ja kuukaudet

Kuukaudet suomeksi:

uđđâivemáánu
uudenvuodenkuu

kuovâmáánu
lumikuu (sanan taustalla on todennäköisesti skandinaavinen sana göje eli lumi )

njuhčâmáánu
joutsenkuu

cuáŋuimáánu
hankikuu

vyesimáánu
vasakuu

kesimáánu
kesäkuu (kesä = kesanto = pelto)

syeinimáánu
heinäkuu (heinänteko)

porgemáánu
purkakuu eli karvanluontikuu

čohčâmáánu
syyskuu (syksy saapuu)

roovvâdmáánu
rykimäkuu

skammâmáánu
kaamoskuu

juovlâmáánu
joulukuu (sanan taustalla lienee skandinaavinen sana hjul, joka tarkoittaa niin ratasta kuin auringonkehää)

© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ

ak ohopeeivij ivneh.pdfak mánuppajeh.pdfns neäʹttepeeiʹv.pdfns määnpââʹj.pdfds vahkubeaivvit ivnnit.pdfds mánotbajit.pdf

Saamen kielet

Saamen kielet

ČálliidLágádus Norjassa on koonnut saamen kielistä aluekartan. Tämän linkin kautta voi kuunnella eri saamen kieliä: http://www.calliidlagadus.org/web/?suopmanat

Saamen kielten aluekielet:
Eteläsaame
Uumajansaame
Piitimensaame
Luulajansaame
Pohjoissaame
Inarinsaame
Koltansaame
Akkalansaame
Kildininsaame
Turjansaame

© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ