Ristiäiset

Miljálle on syntynyt muutama kuukausi sitten pieni sisko. Tähän asti hänellä ei ole ollut oikeaa etunimeä, paitsi Miljá ja vanhemmat ovat kutsuneet häntä toukaksi, sillä hän on niin pieni. Tänään on kuitenkin erityinen päivä eli Milján kotona on ristiäiset, jonka yhteydessä toukka saa oikean etunimen. Äiti ja mummo ovat leiponeet ja siivonneet jo monta päivää. Tänään kaikki on valmiina ja Váábun kotiin tulee paljon vieraita kuten Emiljá-täti, Erkki-eno ja Suonjâr-täti. Sen lisäksi myös isoäidit ja -isät sekä vanhempien ystävät ovat tulleet viettämään ristiäisiä. Mutta joku vielä puuttuu – se on pappi, joka vähän myöhästyy siksi kun hän on juuri ollut kirkossa pitämässä jumalanpalvelusta.

Kun pappi on tullut, niin ristiäiset pääsevät alkamaan. Olohuoneessa on pöytä, jonka päällä on valkoinen liina. Liinan päällä on kauniita vaaleanpunaisia kukkia, kastemalja, pieni pyyhe ja kynttilä, jonka pappi sytyttää ennen kuin hän aloittaa seremonian. Pappi pyytää Milján vanhempia pöydän viereen. Sen jälkeen hän pyytää myös tulevia kummeja pöydän viereen. Milján pieni sisko saa neljä kummia. Kummisediksi ovat lupautuneet Erkki-eno ja isän kaveri Matti. Kummitädeiksi alkavat Emiljá-täti ja Suonjâr-täti. Suonjâr-täti saa kunniatehtävän eli hän pääsee pitämään toukkaa sylissään ristiäisten ajan. Toukaksi on pitkä valkoinen leninki päällä ja siinä on vaaleanpunaisia naruja.

Pappi aloittaa tutulla psalmilla, jonka kaikki laulavat, ja sitten hän lukee raamatun tekstin. Viimein tulee se aika kun hän kysyy Milján vanhemmilta, minkä nimen he ovat valinneet toukalle. Milján isä vastaa ja sanoo, että toukan nimeksi tulee Siljá Suonjâr Amaljá. Suonjâr-tätiä alkaa hymyilyttää, kun kuulee, että toukasta tulee hänen kaimansa. Myös Milján mummo tuntuu olevan iloinen, sillä hänen oma nimensä on Amaljá. Eli toukasta tulee myös mummon kaima. Miljá puolestaan makustelee siskon nimeä suussaan. Siljá on melkein kuin Miljá, mutta siinä on alussa eri kirjain. Kun isä on ilmoittanut pikkusiskon nimen, niin pappi tekee ilmaan ristin merkin ja kaikki rukoilevat. Pienen puheen jälkeen on vuorostaan itse kaste. Pappi pyytää Suonjâr-tätiä tuomaan Siljáá lähemmäksi kastemaljaa, minkä jälkeen hän valelee vedellä Silján päätä kolmesti ja pyytää Miljáá pyyhkimään Siljá päätä pienellä pyyhkeellä. Kasteen jälkeen vanhemmat ja kummit siunaavat Silján eli ojentavat käden hänen päänsä päälle. Lopussa kaikki rukoilevat yhdessä ja laulavat vielä viimeisen psalmin. On aika herkutella ja kahvitella.

Nyt toukka on saanut oikean etunimen. Melkein kaikki alkavat tästä lähdin kutsua häntä Siljáksi paitsi vanhemmat käyttävät hänestä vielä joskus vauva-ajan nimeä toukka. Suonjâr-täti puolestaan kutsuu Siljáá Suonjâriksi siksi, koska pitää Silján toisesta nimestä. Mutta mitä Miljá miettii? No hän toivoo salaa, että saisi vielä toisen pikkusiskon, jonka nimeksi voitaisiin antaa Liljá.

Tarina: Heli Aikio, Kuáti-projekti

© Sámediggi – Sämitigge – Sääʹmteʹǧǧ