Ruotsin saamelaiskäräjien perustamispäivä 26.8.
Nothing found.
Ruotsin saamelaiskäräjien perustamispäivä 26.8.
Ruotsin Saamelaiskäräjät (Sámediggi/Sametinget) perustettiin omalla laillaan vuonna 1992. Sen virallisia avajaisia pidettiin 26.8.1993. Sen keskushallinto toimii Kiirunassa. Ruotsin saamelaiskäräjät käyttää asiakielenään pohjoissaamea, luulajansaamea ja eteläsaamea.
Kotisivu (ruotsiksi): https://www.sametinget.se/
© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ
Saamelaisneuvoston perustamispäivä 18.8.
Nothing found.
Saamelaisneuvoston perustamispäivä 18.8.
Kotisivut (englanniksi): http://www.saamicouncil.net/en/
Saamelaisneuvosto perustettiin virallisesti 2. pohjoismaisessa saamelaiskonferenssissa 18.8.1956 Norjan Kaarasjoella. Saamelaisneuvosto on saamelaisten yhteinen kulttuuripoliittinen ja poliittinen järjestö, joka toimii Norjan, Ruotsin, Venäjän ja Suomen saamelaisten organisaatioiden yhteistyöelimenä.
Saamelaisneuvoston päätavoitteena on edistää saamelaisten oikeuksia ja asioita jotka koskevat saamelaisia niissä neljässä maassa joissa saamelaisia on. Saamelaisneuvoston tavoitteena on valvoa saamelaisten etuja kansana, vahvistaa saamelaisten yhteenkuuluvuutta valtakunnanrajojen ylitse ja työskennellä niin, että saamelaiset myös tulevaisuudessa hyväksytään yhdeksi kansaksi. Saamelaisneuvosto osallistuu kansainvälisiin prosesseihin, jotka koskevat alkuperäiskansoja, ihmisoikeutta, sekä arktisia ja ympäristöasioita.
Saamelaisneuvoston täyskokous kokoontuu noin kahdesti vuodessa käsittelemään saamelaisten ja muiden alkuperäiskansojen oikeudellista ja kulttuurillista tilaa.
Neuvostoon kuuluvat jäsenyhdistykset:
– Kuolan Saamen Yhdistys (GSS)
Saami Association of Kola Peninsula
– Muurmanskin alueen Saamenyhdistys (OOSMO)
Saami Association of Murmansk Region
– Norjan porosaamelaisten valtiollinen yhdistys (NBR-NRL)
Saami Reindeer Herders’ Association of Norway
– Norjan Saamelaisten valtiollinen yhdistys (NSR)
Norwegian Saami Association
– Valtiollinen yhdistys Sámi Ätnam (RSÄ)
The National Association of Samiland
– Saamelaisten Kansanliitto (SÁL/SFF)
(People’s federation of the Saami)
– Saamelaisten Valtioyhdistys (SR)
Saami Association of Sweden
– Poronomistajien yhteys (BEO/RÄF)
Renägarförbundet
– Suomen Saamelaisten Keskusjärjestö (SSG)
Saami Association of Finland
© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ
Saamen lipun hyväksymispäivä 15.8.
Nothing found.
Saamen lipun hyväksymispäivä 15.8.
Saamen lippu hyväksyttiin 13. Saamelaiskonferenssissa 15.8.1986 Ruotsin Åressa. Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän saamelaisten yhteistyöjärjestö Saamelaisneuvosto (Saamelaisneuvoston/Saamelaisneuvosto/ Samerådet/ Saami council) päätti laittaa liikkeelle lipun suunnittelukilpailun 1980-luvulla. Voittaneen lipun suunnitteli Norjan saamelainen Astrid Båhl. Hänen suunnittelemassa lipussa välkkyvät kirkkaan punainen, sininen, keltainen ja vihreä. Samoja värejä on perinteisesti käytetty saamelaisten kansan- ja kansallispuvussa, lapintakissa. Saamen lipun punainen rengas kuvaa aurinkoa ja sininen rengas kuuta.
Lipun kuva-aihe tulee noitarummusta ja Ruotsin saamelaisen Anders Fjellnerin (1795–1876) runosta Biejjie-baernie eli Auringonlapset. Fjellner kuvailee runossaa saamelaisia auringon tytöiksi ja pojiksi.
Saamelaisilla on nykyään 11 liputuspäivää, jotka hyväksyttiin yhteisessä saamelaiskonferenssissa. Suomen sisäasiainministeriö kehottaa saamen liputuspäivinä myös yleistä liputusta. Liputuksessa tulee noudattaa itse kunkin valtion lakeja. Yksityisellä henkilöllä, yhteisöllä ja yrityksellä on juhlamielen, kunnioittamisen tai surun ilmaisemiseen lupa liputtaa Saamen lipulla muinakin päivinä kuin virallisina liputuspäivinä.
© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ
YK:n kansainvälinen alkuperäiskansojen päivä 9.8.
Nothing found.
YK:n kansainvälinen alkuperäiskansojen päivä 9.8.
Yhdistyneet kansakunnat on itsenäisten valtioiden vapaaehtoinen turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö. Yhdistyneet kansakunnat on nimennyt elokuun 9. päivän kansainväliseksi alkuperäiskansojen päiväksi. Alkuperäiskansoja ovat ne joiden esivanhemmat ovat asuneet tietyillä alueilla ennen valtakunnanrajoja. Valtakunnanrajojen syntymisen jälkeenkin he ovat säilyttäneet perinteiset elintapansa.
Saamelaiset ovat Euroopan ainoa alkuperäiskansa.
Tämän päivän tarkoituksena on muistuttaa, että on tärkeää parantaa alkuperäiskansojen mahdollisuuksia harjoittaa perinteitään ja elinkeinojaan myös tulevaisuudessa.
© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ
Viikonpäivät ja kuukaudet
Nothing found.
Viikonpäivät ja kuukaudet
Kuukaudet suomeksi:
uđđâivemáánu
uudenvuodenkuu
kuovâmáánu
lumikuu (sanan taustalla on todennäköisesti skandinaavinen sana göje eli lumi )
njuhčâmáánu
joutsenkuu
cuáŋuimáánu
hankikuu
vyesimáánu
vasakuu
kesimáánu
kesäkuu (kesä = kesanto = pelto)
syeinimáánu
heinäkuu (heinänteko)
porgemáánu
purkakuu eli karvanluontikuu
čohčâmáánu
syyskuu (syksy saapuu)
roovvâdmáánu
rykimäkuu
skammâmáánu
kaamoskuu
juovlâmáánu
joulukuu (sanan taustalla lienee skandinaavinen sana hjul, joka tarkoittaa niin ratasta kuin auringonkehää)
© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ
Saamen kielet
Saamen kielet
ČálliidLágádus Norjassa on koonnut saamen kielistä aluekartan. Tämän linkin kautta voi kuunnella eri saamen kieliä: http://www.calliidlagadus.org/web/?suopmanat
Saamen kielten aluekielet:
Eteläsaame
Uumajansaame
Piitimensaame
Luulajansaame
Pohjoissaame
Inarinsaame
Koltansaame
Akkalansaame
Kildininsaame
Turjansaame
© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ
Saamelaiset Venäjällä
Nothing found.
Saamelaiset Venäjällä
Venäjän eli Kuolan saamelaiset puhuvat koltansaamen lisäksi kildinin- ja turjansaamea. Koltansaamen ja kildininsaamen puhujia on muutamia satoja. Turjansaamella on vain muutama puhuja ja sillä ei ole kirjakieltä. Viimeinen akkalansaamen puhuja kuoli vuonna 2003. Suurin osa Venäjän saamelaisista asuu Kuolan niemimaalla ja heidän keskuspaikkansa on Lovozero eli Luujärvi
Muutamia sanoja koltan- ja kildininsaamen kielillä:
Koltansaame – Kildininsaame
jue´lǧǧ – jullk
jeä´nn – janna
õhtt – ehht
äkk – aaka
äjj – aajj
jalka, äiti, yksi, isoäiti, isoisä
© Sámediggi – Sämitigge – Sääʹmteʹǧǧ
Saamelaiset Norjassa
Nothing found.
Saamelaiset Norjassa
Norjassa puhutaan pohjoissaamen lisäksi luulajan- ja eteläsaamen kieliä. Piitimensaamen puhujia on vain muutamia. Eteläsaamea puhutaan Norjan lisäksi myös Ruotsissa ja sillä on yhteensä 500 puhujaa. Luulajansaamella on molemmissa maissa yhteensä 700 puhujaa.
Norjassa perustettiin saamelaiskäräjät vuonna 1987. Sen virallisia avajaisia vietettiin 9.10.1989. Sen keskushallinto toimii Karasjoella. Norjan saamelaiskäräjillä käytetään asiointikielenä pohjoissaamea, luulajansaamea ja eteläsaamea. Eräs tärkeä saamelaiskylä Karasjoen lisäksi on Kautokeino, jossa on joka kevät suuret pääsiäismarkkinat. Markkinoiden aikaan on mm. konsertteja, porokisat ja musiikkikilpailu. Kautokeinossa on esimerkiksi Beaivvas-saamelaisteatterin kotipaikka.
eteläsaame – luulajansaame – pohjoissaame
manne jïjtje – mån iesj – mun ieš
göökte – guokta – guokte
ietnie ~ tjidtjie – ieddne – eadni
snjeara – sjnjierrá – sáhpán ~ šnjierrá
åeredh – oadet – oađđit
minä itse, kaksi, äiti, hiiri, nukkua
© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ
Saamelaiset Ruotsissa
Nothing found.
Saamelaiset Ruotsissa
Ruotsissa puhutaan pohjoissaamen lisäksi luulajan- ja eteläsaamen kieliä. Tämän lisäksi muutamat ihmiset puhuvat piitimensaamea. Eteläsaamea puhutaan Ruotsin lisäksi myös Norjassa ja kielellä on yhteensä 500 puhujaa. Luulajansaamella on molemmissa maissa yhteensä 700 puhujaa. Piitimensaamen puhujia on muutama kymmenen.
Ruotsissa toimii oma Saamelaiskäräjät, joka on perustettu vuonna 1992. Sen virallisia avajaisia vietettiin 26.8.1993. Sen keskushallinto toimii Kiirunassa. Ruotsin saamelaiskäräjillä käytetään asiointikielenä pohjoissaamea, luulajansaamea ja eteläsaamea. Kiirunassa toimii Saamelaiskäräjien lisäksi esimerkiksi saamelaisteatteri (Giron Sámi teáhter).
Eräs tärkeä saamelaiskylä kiirunan lisäksi on Jokkmokk, jossa toimii esimerkiksi saamelaismuseo ja saamelaiskoulu. Jokkmokissa pidetään myös kansallispäivien aikoihin suuret markkinat
Muutamia sanoja etelä-, luulajan- ja pohjoissaamenkielillä:
eteläsaame – luulajansaame – pohjoissaame
mijjieh – mij – mii
guelie – guolle – guolli
beere ~ bïerne – biernna – guovžâ ~ bierdna
njoektjeme – njuovtjav – njuovčča
gajhkedh – gåjkkit – goikat
me, kala, karhu, kieli, kuivua
© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ
Koivu
Nothing found.
Koivu
Tiesitkö:
Koivu on Suomen yleisin lehtipuu
Keväisin oksissa on silmuja, joista lehdet kasvavat
Keväisin koivusta saa mahlaa, jota voi juoda
Mahlaisia koivunoksia on pureskeltu, jotta hampaat puhdistuisivat
Kesäisin lehtioksista voi sitoa vastoja saunomista varten
Koivusta voi tehdä mm. koreja, kuksia ja puukonkahvoja
© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ
