Suomen Saamelaiskäräjien perustamispäivä 2.3.

Nothing found.

Suomen Saamelaiskäräjien perustamispäivä 2.3.

Suomen Saamelaiskäräjät (Sämitigge/Sámediggi/Sää´mte´ğğ) perustettiin omalla laillaan vuonna 1995. Sen virallisia avajaisia vietettiin 2.3.1996. Ennen Saamelaiskäräjiä vuosina 1973 – 1995 toimi Saamelaisparlamentti, joka oli perustettu siitä annetulla valtioneuvoston asetuksella.

Saamelaiskäräjien tärkein tehtävä on toteuttaa perustuslaissa sille säädetyt tehtävät eli toteuttaa saamelainen kulttuuri-itsehallinto sekä turvata saamelaisten alkuperäiskansakulttuurin säilyminen ja kehittyminen. Saamelainen kulttuuri-itsehallinto koskee saamelaisten kotiseutualuetta, josta on säädetty saamelaiskäräjälain neljännessä pykälässä. Alueeseen kuuluvat Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien alueet sekä Lapin paliskunnan alue Sodankylän kunnassa eli käytännössä Vuotso.

Saamelaiskäräjien tehtävänä on saamelaiskäräjälain mukaan edustaa saamelaisia heitä koskevissa asioissa. Saamelaiskäräjät voi antaa esityksiä, aloitteita ja lausuntoja viranomaisille. Saamelaiskäräjälain mukaan viranomaisten tulee neuvotella saamelaiskäräjien kanssa kaikista laajalti vaikuttavista ja merkittävistä toimenpiteistä, jotka voivat heti ja erityisellä tavalla vaikuttaa saamelaisten asemaan alkuperäiskansana. Neuvotteluvelvollisuus koskee mm. saamelaisia koskevan lainsäädännön edistämiseen, saamen kieleen ja opetukseen koskeviin asioihin sekä maankäyttöön ja kaivoslain mukaisten lupien myöntämiseen saamelaisten kotiseutualueella.

Saamelaiskäräjien 21 jäsentä ja neljä varajäsentä valitaan saamelaisten keskuudesta joka neljäs vuosi pidettävillä vaaleilla. Jokaisesta saamelaisten kotiseutualueen kunnasta on valittava vähintään kolme edustajaa saamelaiskäräjiin.

Kotisivut: http://www.samediggi.fi/

© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ

ak suomâ sämitige vuáđudempeivi.pdfns lääʹddjânnam sääʹmteeʹǧǧ vuâđđeempeiʹvv.pdfds suoma sámedikki vuođđudanbeaivi.pdf

Viikonpäivät ja kuukaudet

Nothing found.

Viikonpäivät ja kuukaudet

Kuukaudet suomeksi:

uđđâivemáánu
uudenvuodenkuu

kuovâmáánu
lumikuu (sanan taustalla on todennäköisesti skandinaavinen sana göje eli lumi )

njuhčâmáánu
joutsenkuu

cuáŋuimáánu
hankikuu

vyesimáánu
vasakuu

kesimáánu
kesäkuu (kesä = kesanto = pelto)

syeinimáánu
heinäkuu (heinänteko)

porgemáánu
purkakuu eli karvanluontikuu

čohčâmáánu
syyskuu (syksy saapuu)

roovvâdmáánu
rykimäkuu

skammâmáánu
kaamoskuu

juovlâmáánu
joulukuu (sanan taustalla lienee skandinaavinen sana hjul, joka tarkoittaa niin ratasta kuin auringonkehää)

© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ

ak ohopeeivij ivneh.pdfak mánuppajeh.pdfns neäʹttepeeiʹv.pdfns määnpââʹj.pdfds vahkubeaivvit ivnnit.pdfds mánotbajit.pdf

Saamen kielet

Saamen kielet

ČálliidLágádus Norjassa on koonnut saamen kielistä aluekartan. Tämän linkin kautta voi kuunnella eri saamen kieliä: http://www.calliidlagadus.org/web/?suopmanat

Saamen kielten aluekielet:
Eteläsaame
Uumajansaame
Piitimensaame
Luulajansaame
Pohjoissaame
Inarinsaame
Koltansaame
Akkalansaame
Kildininsaame
Turjansaame

© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ


Saamelaiset Venäjällä

Nothing found.

Saamelaiset Venäjällä

Venäjän eli Kuolan saamelaiset puhuvat koltansaamen lisäksi kildinin- ja turjansaamea. Koltansaamen ja kildininsaamen puhujia on muutamia satoja. Turjansaamella on vain muutama puhuja ja sillä ei ole kirjakieltä. Viimeinen akkalansaamen puhuja kuoli vuonna 2003. Suurin osa Venäjän saamelaisista asuu Kuolan niemimaalla ja heidän keskuspaikkansa on Lovozero eli Luujärvi

Muutamia sanoja koltan- ja kildininsaamen kielillä:

Koltansaame – Kildininsaame

jue´lǧǧ – jullk
jeä´nn – janna
õhtt – ehht
äkk – aaka
äjj – aajj

jalka, äiti, yksi, isoäiti, isoisä

© Sámediggi – Sämitigge – Sääʹmteʹǧǧ

ak sämmiliih ruošâst.pdfns säʹmmla ruõššâst.pdfds sápmelaččat ruoššas.pdf

Saamelaiset Norjassa

Nothing found.

Saamelaiset Norjassa

Norjassa puhutaan pohjoissaamen lisäksi luulajan- ja eteläsaamen kieliä. Piitimensaamen puhujia on vain muutamia. Eteläsaamea puhutaan Norjan lisäksi myös Ruotsissa ja sillä on yhteensä 500 puhujaa. Luulajansaamella on molemmissa maissa yhteensä 700 puhujaa.

Norjassa perustettiin saamelaiskäräjät vuonna 1987. Sen virallisia avajaisia vietettiin 9.10.1989. Sen keskushallinto toimii Karasjoella. Norjan saamelaiskäräjillä käytetään asiointikielenä pohjoissaamea, luulajansaamea ja eteläsaamea. Eräs tärkeä saamelaiskylä Karasjoen lisäksi on Kautokeino, jossa on joka kevät suuret pääsiäismarkkinat. Markkinoiden aikaan on mm. konsertteja, porokisat ja musiikkikilpailu. Kautokeinossa on esimerkiksi Beaivvas-saamelaisteatterin kotipaikka.

eteläsaame – luulajansaame – pohjoissaame

manne jïjtje – mån iesj – mun ieš
göökte – guokta – guokte
ietnie ~ tjidtjie – ieddne – eadni
snjeara – sjnjierrá – sáhpán ~ šnjierrá
åeredh – oadet – oađđit

minä itse, kaksi, äiti, hiiri, nukkua

© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ

ak sämmiliih taažâst.pdfns säʹmmla taarrâst.pdfds sapmelaččat norggas.pdf

Saamelaiset Ruotsissa

Nothing found.

Saamelaiset Ruotsissa

Ruotsissa puhutaan pohjoissaamen lisäksi luulajan- ja eteläsaamen kieliä. Tämän lisäksi muutamat ihmiset puhuvat piitimensaamea. Eteläsaamea puhutaan Ruotsin lisäksi myös Norjassa ja kielellä on yhteensä 500 puhujaa. Luulajansaamella on molemmissa maissa yhteensä 700 puhujaa. Piitimensaamen puhujia on muutama kymmenen.

Ruotsissa toimii oma Saamelaiskäräjät, joka on perustettu vuonna 1992. Sen virallisia avajaisia vietettiin 26.8.1993. Sen keskushallinto toimii Kiirunassa. Ruotsin saamelaiskäräjillä käytetään asiointikielenä pohjoissaamea, luulajansaamea ja eteläsaamea. Kiirunassa toimii Saamelaiskäräjien lisäksi esimerkiksi saamelaisteatteri (Giron Sámi teáhter).

Eräs tärkeä saamelaiskylä kiirunan lisäksi on Jokkmokk, jossa toimii esimerkiksi saamelaismuseo ja saamelaiskoulu. Jokkmokissa pidetään myös kansallispäivien aikoihin suuret markkinat

Muutamia sanoja etelä-, luulajan- ja pohjoissaamenkielillä:

eteläsaame – luulajansaame – pohjoissaame

mijjieh – mij – mii
guelie – guolle – guolli
beere ~ bïerne – biernna – guovžâ ~ bierdna
njoektjeme – njuovtjav – njuovčča
gajhkedh – gåjkkit – goikat

me, kala, karhu, kieli, kuivua

© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ

ak sämmiliih ruotâst.pdfns säʹmmla Ruõcc jânnmest.pdfds sápmelaččat ruoŧas.pdf

Koivu

Nothing found.

Koivu

Tiesitkö:
Koivu on Suomen yleisin lehtipuu
Keväisin oksissa on silmuja, joista lehdet kasvavat
Keväisin koivusta saa mahlaa, jota voi juoda
Mahlaisia koivunoksia on pureskeltu, jotta hampaat puhdistuisivat
Kesäisin lehtioksista voi sitoa vastoja saunomista varten
Koivusta voi tehdä mm. koreja, kuksia ja puukonkahvoja

© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ

ak suáhi.pdfns sueʹǩǩ.pdfds soahki.pdf

Mänty

Nothing found.

Mänty

Tiesitkö:
Entisinä aikoina männystä kuorittiin pettua, josta tehtiin jauhoja
Männyn kovaa pihkaa on pureskeltu ja käytetty hampaiden puhdistamiseen
Pehmeämpää pihkaa on käytetty märkivien haavojen puhdistamiseen
Männyn neulasista on keitetty teetä, joka on auttanut kirkastamaan ääntä

© Sámediggi – Sämitigge – Sääʹmteʹǧǧ

ak peeci.pdfns pieʹcc.pdfds beahci.pdf

Luonnonkasvit

Nothing found.

Luonnonkasvit

Saamelaismuseo Siidan sivut aiheesta: http://www.samimuseum.fi/eatnansaddu/

© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ

ak eennâmšadoh.pdfds eatnanšattut.pdfsu luonnonkasvit.pdf

Hyönteiset

Nothing found.

Hyönteiset

Tiesitkö:
Räkkä tarkoittaa sääskiaikaa eli kun hyönteisiä on paljon
Räkkä alkaa juhannuksen jälkeen
Räkkä on poroille ikävää aikaa, mutta poronhoitajille hyödyksi, sillä räkkä saa porot kokoontumaan tokkiin tuulisille paikoille kuten tuntureille ja auttaa näin kokoamaan porot yhteen vasanmerkitsemistä varten
Räkän aikaan poroja näkyy usein myös aukeilla teiden varsilla, joten siksi poronhoitoalueella kannattaa ajaa varovasti erityisesti kesäisin

© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ

ak tivreh.pdfns tiiuʹr.pdfds divrrit.pdf