Biepmu dutnje attán
Nothing found.
Biepmu dutnje attán
sánit Ulla Pirttijärvi
Miessi, miessi šatta
mun biepmu dutnje attán
jeahkáliid attán juohke beaivve
ahte don dal šattašit.
Hei jo lo la le lo la, hei jo lo le lo la
hei jo lo le hei jo lo, hei jo lo la le lo la
Gálbi – suinniid attán juohke beaivve
Sáhpán – vuosttá attán juohke beaivve
Bussá – mielkki attán juohke beaivve
Čuru – sohkkara attán juohke gease
Čuoika – vara attán juohke gease
Evvis tunjin addlâm
jurg. Heli Aikio
Vyesi vyesi šadda
mun evvis tunjin addlâm
jehâlijd addlâm jyehi peeivi
ete tun tääl šodâččih
Hei jo lo la le lo la, hei jo lo le lo la
hei jo lo le hei jo lo, hei jo lo la le lo la
Kälbi – suoinijd addlâm jyehi peeivi
Säplig – vuástá addlâm jyehi peeivi
Kissá – mielhi addlâm jyehi peeivi
Kiärpáš – sukkâr addlâm jyehi peeivi
Čuoškâ – voorâ addlâm jyehi peeivi
© ds. Ulla Pirttijärvi/ak. Heli Aikio
Uhca duojár
Nothing found.
Uhca duojár
Nuotti: ”Pieni maalari”
Sanat ja nuotti: Reino Helismaa
Käännös: Kerttu Vuolab
1.
Min áhkku duddjogođii oktii čuoivvatgápmagiid
ja mun su veahkehin.
Lei čuoivvat ivdni dego gumppes, dasa liikojin
ja nu dan čuohpadin.
Dat ovcci vuomi ruohtadii,
vel balddonassan holvvodii.
Mun ieš gal oidnen dan!
Muht´ rávesolbmuid mielas ledjen dušše bilidan
daid čuoivvat gápmagiid.
2.
Ja áhkku geahčadattai muzet gámasgotturiid,
mun bálddas čohkkájin.
Mu millii girddii čuovgi, čáhppes biergogáranas,
ja danges duddjostin.
Dat áimmus girddii, loaŋkkistii,
ja ráđuiguin maid leaicidii.
Mun ieš gal oidnen dan!
Muht´ ohpit ledjen ollesolbmuid mielas ciebadan
ja gul duorggaid ánssášan.
3.
Go áhkku čikŋagápm(ag)iid dárbbašii, son ozasttii
gabbagápmasiid.
Daid ivdni lei nu čeaskat dego dálverievssahis.
Mun vádjagohten dan.
Dat rissiid gaskkas livžžodii,
ja muohtaráiggis nohkastii.
Mun ieš gal oidnen dan!
Muht´ rávesolbmuid mielas vuot mun ledjen čurbošan,
rissi biergun skelbmošan.
4.
Mun sámeniibbiin čuollalin de geassebáiddiges
guottá olggožis.
Gal ollesolbmot geahččaledje bagadallat mu:
sii buot čiegadedje!
Dat duođaid vigge eastadit,
buot skieraid ovtto jávkadit,
ja niibbiid livkalit!
Vuoi issoras, man uhccán olbmot dorjot dáidaga!
Jos gii, de mun gal dieđán dan!
© su. Reino Helismaa/ds. Kerttu Vuolab
Čuánjágáá livđe
Nothing found.
Čuánjágáá livđe
Čuánjágáá livđe
Čuánjágâš te čuánjá
te tot jo te kirdá
lal-la-la-lal-laa
lal-la-lal-la-laa
Vuojâdeijee čuánjá
lodde tot jo lâi jo
lal-la-la-lal-laa
lal-la-lal-la-laa
Pyereh tast láá čalmeh
puoh tot kal jo uáiná
lal-la-la-lal-laa
lal-la-lal-la-laa
Čohčuv tot jo kirdá
máádás tot jo mana
máádás tot jo mana
lal-la-la-lal-laa
Kuávžur livđe
Kuávžurâžžâ kuávžur
la-la-laa-laa-laa-laa
laa-laa-laa-laa-laa
laa-lal-la-la-lal-laa
Kuhes káibáš lâi jo
lal-laa-laa-laa-laa
Kirječuomâš lâi jo
laa-laa-laa
Ruopsisčuopâs lâi jo
lal-la-la-la-laa-laa
Tullâčalmaaš kirdáččij
laa-laa-laa
Tullâčalmaaš kirdáččij
la-la-laa-laa
© trad.
Inarinsaamen kielipesien siirtymälaulut
Nothing found.
Inarinsaamen kielipesien siirtymälaulut
Inarinsaamen kielipesien siirtymälaulut (Heli A. Ritva K. Satu A. Riitta V. & Anne K-A.)
Lelujen keräyslaulu (sävel: Lelut koppaan, kirjat hyllyyn..)
Sierah loovân, kirjeh ilddei, tääl mij čurgip puohah
Lelujen keräyslaulu 2 (sävel: Jaakko-kulta)
Sierah loovân, kirjeh ilddei
čurgip tääl, čurgit tääl
Talle moonnâđ cissáđ, talle moonnâđ cissáđ
Olgos hei, olgos hei!
Pukeutumislaulu (sävel: Jaakko-kulta)
Sáárá-nieidâ, Sáárá-niedâ
kuulah-uv, kuulah-uv?
Piejâ suhháid juálgán, piejâ suhháid juálgán
pimpelipom
(kistuid kietân, puuvsâid juálgán, pusseer pajalan jne.)
Käsienpesuloru (melko hitaasti, että ehtii pestä kunnolla)
Kieđâid mun poosâm
suormâkooskâid poosâm
talle suormâkeejijd (uálgis kietâ)
já talle suormâkeejijd (čižet kietâ)
Pyereest kieđâid toidelâm
já talle vala kuškistâm
Nukkumalaulu (sävel: Vuáttumlivđe)
Tääl lii äigi uáđđiđ, uáđđiđ, uáđđiđ
Vuoiŋâstep tääl váhá, vuoiŋâstep tääl váhá
Talle vaja maŋeláhháá sierâdiđ
Njaalgâ nahareh tääl, njaalgâ nahareh tääl
Sakaste 28.-29.9.2012
© ak. Heli Aikio – Ritva Kangasniemi – Riitta Vesala – Anne Karhu-Angeli
Galggašiigo dain ballat
Nothing found.
Galggašiigo dain ballat
Galggašiigo dain ballat
Ulla Pirttijärvi
Vuoi jus Sámi livčče
:,:elefántat ja krokodiillat:,:
galggašiigoson dain de ballat?
Vuoi jus Sámi livčče
:,:ledjonat ja gearbmašat:,:
galggašiigoson dain de ballat?
Heijoleloilale..
Vuoi jus Sámi livčče
:,:čoarvenjunit ja ábegáhtut:,:
galggašiigoson dain de ballat?
Geaidnoguoras elefántat čuččošedje,
jogažiin krokodiillat vuojadivčče,
mehciin ledjonat njágadivčče,
balsagaskkain gearbmašat njággardivčče
ja duottar alde čoarvenjunit ruohtadivčče.
Kolgâččij-uv tain poollâđ
Tahhee: Ulla Pirttijärvi
jurg. Heli Aikio
Vuoi jis Säämist liččii
:;elefaantih já krokodiileh:;
kolgâččij-uvsun tain poollâđ?
Vuoi jis Säämist liččii
:;leijoneh já kyevdih meid:;
kolgâččij-uvsun tain poollâđ?
Heijoleloilale..
Vuoi jis Säämist liččii
:;čuárvinjuneh já apinah meid:;
kolgâččij-uvsun tain poollâđ?
Luodâ paaldâst elefaantih čuážuččii,
juuvâst krokodiileh vuojâččii,
meecijn leijoneh njavâččii,
mievtâin kyevdih maigârdiččii
já tuoddâr vieltist čuárvinjuneh tancâčč
Videolla Annukka Hirvasvuopio-Laiti laulaa pohjoissaameksi.
Tuottaja: Saamelaisalueen koulutuskeskus, Sámi mánát stohket ja lávlot-projekti (2007)
© ds. Ulla Pirttijärvi/ak. Heli Aikio
Galggašiigo dain ballat
Pukk låådda läulla
Nothing found.
Pukk låådda läulla
Pukk låådda läulla
su. Kaikki linnut laulaa
Pukk låådda läulla,
pai ǩiõkk õhttu kååkk.
Õhttu feʹrttai lieʹŋŋjsted
da õhttu feʹrttai vueʹđđed.
Õhttu feʹrttai lieʹŋŋjsted
da õhttu feʹrttai vueʹđđed.
© Lǩ.raajji jaakkâs, Ns.vuämm nuõʹrttsääm mättˈtõsǩeeʹrjest
Saamen suvun laulu
Nothing found.
Saamen suvun laulu
Sámi soga lávlla
säänih: Isak Saba
nuottâ: Arne Sørlie
Guhkkin davvin Dávggáid vuolde
sabmá suolggai Sámieatnan:
Duottar leabbá duoddar duohkin,
jávri seabbá jávrri lahka,
čohkat čilggiin, čorut čearuin
allanaddet almmi vuostá;
šávvet jogat, šuvvet vuovddit,
cáhket ceakko stállenjárggat
máraideaddji mearaide.
Máttarádját mis leat dovle
vuoitán vearredahkkiid badjel;
vuostálastot, vieljat, miige
sitkatvuođain soardiideamet!
Beaivvi bártniid nana nálli!
Eai du vuoitte vašálaččat,
jos fal gáhttet gollegielat,
muittát máttarmáttuid sáni:
Sámieatnan sámiide!
(1. ja 5. vearsa)
Säämi suuvâ laavlâ
ak. Matti Morottaja
Tääbbin tavveen Távgái vyelni
mist lii stuorrâ Säämieennâm.
Tuodâr liäbbáá tuoddâr tyehin,
jävri šiärráá jäävri alda.
Čoheh Čielgijn, Čoroh Čuumâin
alanedeh alme vuástá.
šäävvih juuvah, šuveh vyevdih,
cäähih ciägu stälinjaargah
meendu muávroo meerâ siis.
Madâräijiheh láá tovle
vuáittâm verrušeijee vievâid.
Vuástálistup viiljah mij-uv
siđhesvuođáin suárdálâsâid.
Peeivi parnij noonâ nääli,
iä tuu vyeiti vajaliihkin,
jis tun toolah kollekielâd,
muštáh maddârijdâd sääni:
Säämieennâm sämmiláid!
(1. & 5. verstâ)
Sääʹmsooǥǥ laull
ns. Sinikka Semenoja, Anni Feodoroff
Kuʹǩǩen tâʹvven Juuʹse vueʹlnn,
Sääʹm čiõkk, Sääʹmjânnam.
Tuõddâr kuâsttai tuõddâr tueʹǩǩen,
jääuʹr špelkka jääuʹr veâlgga.
Ceägg tuõddâr čokk laaǥǥ,
pâjjnâʹdde ââʹlm vuâstta.
Šuâlee jooǥǥ, šuuvee vääʹr,
ciägg njaarǥ ruʹvddrââʹdd
cäkkâʹtte šuârmm miâr vuâstta.
Maaddârääʹjj meeʹst lie tuuʹl
vuäittam veäʹreld tueʹjjeei pâʹjjel.
Vuâsttlâʹsttep viillj, mij še,
sitkkâdvuõđin suärddjeejeem!
Sokk rääʹves Peiʹvvpäärnai
ij tuu vueiʹt vâjjlažžat
jõs veâl määttak kåʹllǩiõlad,
mooštak maaddârmaddji saaʹnid:
Sääʹmjânnam Saaʹmi lij!
(1. & 5. verstâ)
Saamen suvun laulu
su. Otto Manninen
Kaukaa alta seitsentähden
Lapin kulma kuumottavi
aava Turjan tunturisto
järvi järven tuolla puolen,
valtahiset harjat, huiput
kohoo kohti ilman kantta,
joet joikaa, korvet kaikaa,
niemet pystyt, rautarinnat,
työntyy tyrskymerta päin.
Saivat esi-isät ammoin
voiton väärintekijöistä.
Veljet, mekin torjukaamme
sitkeästi sortajamme!
Suku vankka Päivän poikain,
ei sua voita vainolainen,
kultakieltäs jos vain vaalit,
taattojen jos neuvot muistat:
Saamien on Saamen maa!
(1. ja 5. säkeistö)
© ds. Isak Saba, ak. Matti Morottaja, ns. Sinikka Semenoja ja Ani Feodoroff, su. Otto Manninen
Erotukset-laulu
Nothing found.
Erotukset-laulu
Eallu
H.A. Guttorm
Gil, gal, gil, gal bohccobiellut čudjet
Dik, dak, dik, dak hearggi gaccat njošket.
Háv, háv, háv, háv ceakkobeallji ciellá.
Civ, civ, civ, civ boazogeahčči viehká.
Iälu
Sanat: Hans Aslak Guttorm
Käännös: Heli Aikio
Kil, kal, kil, kal puásuikiäluh čyeijih
Tik, tak, tik, tak eergi koozah špuákkih
Hav, hav, hav, hav ciäkkupelji uumást
Civ, civ, civ, civ puásuikeččee káččá
Čiõǥǥâr
Sanat: Hans Aslak Guttorm
Käännös: Raija Lehtola
Gil, gal, gil, gal puõccuǩeâll čueʹjje
Dik, dak, dik, dak jieʹrji kõõzz špuäkka.
Hav, hav, hav, hav ceäggpeʹllj ookk.
Civ, civ, civ, civ puäʒʒǩiõčči orčč.
© ds. Hans Aslak Guttorm/ak. Heli Aikio/ ns. Raija Lehtola
Rievssatlávlla
Nothing found.
Rievssatlávlla
Rievssatlávlla (pohjoissaameksi)
Sánit: Pekka Lukkari
Eadni duđđu gá-ga ga, gá-ga!
Áhčči čuorvu bevg, bevg, bevg!
Čivggat stohket bi, bi, bi, bi, bi!
Buohkat skeiket
beavgga, beavgga, bevg!
Riävskáh (inarinsaameksi)
Säänih: Pekka Lukkari
jurg. Aanarâškielâ kielâpiervâleh
Enni tuámá kaa-ka-ka-kaa-ka
eeči čuárvu pevk, pevk, pevk
Čiivgah civkkeh pii-pi-pi-pii-pi
puohah skeikkih pevkka-pevkka-pevk
Reeppa (koltansaameksi)
Sääʹn: Pekka Lukkari
joorǥlõs: Sanila-Aiko Tiina da Raija Lehtola 2016
Jeäʹnn ǩiirat kaa, ka, ka, kaa, ka.
Eʹčč hiâlad beug, beug, beug.
Ââlǥa seäʹrre pii, pi, pi, pii, pi
Puk sij hiâlee peuggõ, peuggõ, peuggõ!
© ds. Pekka Lukkari/ak. Anarâškielâ kielâpiervaleh/ns. Tiina Sanila-Aikio da Raija Lehtola
Lihkket dál guosttadivrrit
Nothing found.
Lihkket dál guosttadivrrit
ds. Aura Mari Pieski ja Kerttu Vuolab
Nuotti: Hämä-hämähäkki
Giđđa, giđđadálvi heavnni rávkkada:
”Doama, doama lihkkat, vai suovssat eallájit,
guolit besset borrat, bárbmolottit maid!”
Giđđa, giđđadálvi divrriid boktala:
“Goastta guosttadivri muohtagierragis!
Oza mannensálvvu muorramáddagis,
vai du giđđamanit čivget ruohtastit!
Goastta guosttadivri muohtagierragis!”
”Čuru čáŋa eret lássagárpma sis!
Girdde guoimmi gávdnat ruziid, ráđuid sis!
Manne miehtá máilmmi maniid miljovnnaid!
Čuru čáŋa eret lássagárpma sis!”
Heavdni, čuru, divri giđđa čuvggoda.
Doama buohkat lihkket, geassi lahkona:
“Muohta gea jo suddá, farga runiida!
Doama doama lihkket, geassi lahkona!”
© ds. Aura Pieski – Kerttu Vuolab