Saamen kielet

Saamen kielet

ČálliidLágádus Norjassa on koonnut saamen kielistä aluekartan. Tämän linkin kautta voi kuunnella eri saamen kieliä: http://www.calliidlagadus.org/web/?suopmanat

Saamen kielten aluekielet:
Eteläsaame
Uumajansaame
Piitimensaame
Luulajansaame
Pohjoissaame
Inarinsaame
Koltansaame
Akkalansaame
Kildininsaame
Turjansaame

© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ


Koivu

Nothing found.

Koivu

Tiesitkö:
Koivu on Suomen yleisin lehtipuu
Keväisin oksissa on silmuja, joista lehdet kasvavat
Keväisin koivusta saa mahlaa, jota voi juoda
Mahlaisia koivunoksia on pureskeltu, jotta hampaat puhdistuisivat
Kesäisin lehtioksista voi sitoa vastoja saunomista varten
Koivusta voi tehdä mm. koreja, kuksia ja puukonkahvoja

© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ

ak suáhi.pdfns sueʹǩǩ.pdfds soahki.pdf

Mänty

Nothing found.

Mänty

Tiesitkö:
Entisinä aikoina männystä kuorittiin pettua, josta tehtiin jauhoja
Männyn kovaa pihkaa on pureskeltu ja käytetty hampaiden puhdistamiseen
Pehmeämpää pihkaa on käytetty märkivien haavojen puhdistamiseen
Männyn neulasista on keitetty teetä, joka on auttanut kirkastamaan ääntä

© Sámediggi – Sämitigge – Sääʹmteʹǧǧ

ak peeci.pdfns pieʹcc.pdfds beahci.pdf

Luonnonkasvit

Nothing found.

Luonnonkasvit

Saamelaismuseo Siidan sivut aiheesta: http://www.samimuseum.fi/eatnansaddu/

© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ

ak eennâmšadoh.pdfds eatnanšattut.pdfsu luonnonkasvit.pdf

Hyönteiset

Nothing found.

Hyönteiset

Tiesitkö:
Räkkä tarkoittaa sääskiaikaa eli kun hyönteisiä on paljon
Räkkä alkaa juhannuksen jälkeen
Räkkä on poroille ikävää aikaa, mutta poronhoitajille hyödyksi, sillä räkkä saa porot kokoontumaan tokkiin tuulisille paikoille kuten tuntureille ja auttaa näin kokoamaan porot yhteen vasanmerkitsemistä varten
Räkän aikaan poroja näkyy usein myös aukeilla teiden varsilla, joten siksi poronhoitoalueella kannattaa ajaa varovasti erityisesti kesäisin

© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ

ak tivreh.pdfns tiiuʹr.pdfds divrrit.pdf

Eläinsanalistat

Eläinsanalistat

Lataa sanalistoja.

Miten orava liikkuu puusta toiseen?
Miten karhu ääntelee?
Miten susi ääntelee ja miksi?
Miten hiiri piiskuttaa/vikisee? Osaatko jäljitellä?
Mikä on liesu?
Millainen on oravan pesä?

© Sámediggi – Sämitigge – Sääʹmteʹǧǧ

ak elleeh.pdfak uárree.pdfns jieʹlli.pdfds eallit.pdf

Koira ja kissa

Nothing found.

Koira ja kissa

© Sámediggi – Sämitigge – Sääʹmteʹǧǧ

ak peenuv já kissá.pdfns piânnai da kaass.pdfds beana ja bussá.pdf

Linnut

Nothing found.

Linnut

Kuuntele lintujen ääniä Suomen Luonto -sivulta:
http://www.suomenluonto.fi/videot/

Lintujen ääniä pääsee kuuntelemaan myös luontoportin sivuilta:
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/

© Sámediggi – Sämitigge – Sääʹmteʹǧǧ

ak lodeh.pdfds lottit.pdf

Rannalla ja järvellä

Nothing found.

Rannalla ja järvellä

Keskusteluaiheita:
Asutko joen, järven tai meren rannalla?
Millaisia kasveja rannalla kasvaa?
Mitä rannalla voi tehdä?
Saako rantaan mennä yksin?

© Sámediggi – Sämitigge – Sääʹmteʹǧǧ

ak säänih riddoost.pdfns reeddast.pdfds gáttis.pdf

Metsässä

Nothing found.

Metsässä

Keskustelunaiheita:
Mikä on metsä?
Millainen metsä on eri vuodenaikoina?
Millaisia kasveja metsässä kasvaa?
Mikä on mänty?
Mikä on koivu?
Missä ne kasvavat?
Mihin niitä voi käyttää?
Millaisia nimityksiä niistä käytetään?
Mitä osia puissa on?
Oksat, lehdet, kävyt, neulaset, juuret…

Lataa myös metsäsanastoa käyttöösi.

Tiesitkö:
Männyn nilasta kuorittiin keväisin pettua, joka kuivattiin, paahdettiin ja jauhettiin. Pettujauhoa käytettiin leivontaan, keiton suurusteena ja vatsalääkkeenä
Kolttasaamelaiset tekivät petusta puuroa, johon sekoitettiin myös poron tai kalan rasvaa
Koivun rungosta valutettiin keväisin mahlaa, jota voitiin juoda sellaisenaan tai sitten siitä tehtiin puuroa lisäämällä siihen jauhoja.
Sekä mahlaisia koivunoksia että männyn kovaa pihkaa pureskeltiin, jotta hampaat puhdistuisivat

© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ

ak meecist.pdfak peeci.pdfak suáhi.pdfns mieʹccest.pdfns pieʹcc.pdfns sueʹǩǩ.pdfds meahcis.pdfds beahci.pdfds soahki.pdf