Lapsen nimen esikuvat
Nothing found.
Lapsen nimen esikuvat
Lähteet:
Aikio, Heli (2005): Sarre soga almmáinamaid árben 1700 -logus 1900 -logu beallemuddui.
Kiviniemi, Eero (1982): Rakkaan lapsen monet nimet: suomalaisten etunimet ja nimenvalinta.
Kiviniemi, Eero (2006): Suomalaisten etunimet.
Nuorgam, Anne (2004): Saamenkielisistä nimistä. Yliopiston nimipäiväalmanakka 2005, s. 76-77.
© Heli Aikio
Perhe ja sukulaiset
Nothing found.
Perhe ja sukulaiset
Tiesitkö:
Saamelaisilla on runsas sukulaisuusnimistö
Serkulle on kaksi nimitystä sen mukaan, onko hän naispuolinen vai miespuolinen
Isän veljen nimitys riippuu siitä, onko hän isää nuorempi vai vanhempi
Äidin siskon nimitys riippuu siitä, onko hän äitiä nuorempi vai vanhempi
Veljenlapselle on kolme erilaista nimitystä. Nimitys riippuu siitä, kuka hänestä puhuu. Esimerkiksi inarinsaamessa isän vanhempi veli kutsuu veljenlastaan nimellä eehiv ja isän nuorempi veli puolestaan kutsuu samaista veljenlasta nimellä čeecciv. Isän siskolle tämä veljenlapsi on siessâl. Samalla tavalla myös sisarenlapselle on kolme erilaista nimitystä.
© Sámediggi – Sämitigge – Sääʹmteʹǧǧ
Sukupeli
Nothing found.
Sukupeli
Sukupelin avulla voi opetella sukulaisuussanastoa ja saamelaisia nimiä. Sukupeli sisältää pelilaudan, pelinappulat, kysymyskortit, esinekortit ja säännöt.
© Sámediggi – Sämitigge – Sääʹmteʹǧǧ
Saamelaiset liputuspäivät
Nothing found.
Saamelaiset liputuspäivät
Saamelaisilla on 12 liputuspäivää:
6.2. Saamelaisten kansallispäivä
2.3. Suomen Saamelaiskäräjien perustamispäivä
Maaliskuun 22.-28 päivien välillä: Marianpäivä
Kesäkuussa: Juhannus & Suomen lipun päivä
9.8. YK:n kansainvälinen alkuperäiskansojen päivä
15.8. Saamen lipun hyväksymispäivä
18.8. Saamelaisneuvoston perustamispäivä
26.8. Ruotsin Saamelaiskäräjien perustamispäivä
9.10. Norjan Saamelaiskäräjien perustamispäivä
9.11. Saamelaisparlamentin perustamispäivä
15.11. Ensimmäisen saamelaisen kansanedustajan Isak Saban (Sápp Issát) syntymäpäivä
29.11. Elsa Laula Renbergin syntymäpäivä
© Sámediggi – Sämitigge – Sääʹmteʹǧǧ
112-päivä 11.2.
Nothing found.
112-päivä 11.2.
Kotisivut: http://www.112-paiva.fi/
© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ
Isak Saban syntymäpäivä 15.11.
Nothing found.
Isak Saban syntymäpäivä 15.11.
Isak Saba syntyi 15.11.1875 Nessebyssä (Uuniemi) Varangissa. Hän oli Norjan Suurkäräjien jäsenenä kaksi kautta (1906–1912). Hän oli opettaja ja kirjoitti Saamen suvun laulu -runon, joka valittiin saamelaisten kansallislauluksi 13. Saamelaiskonferenssissa Åressa elokuussa 1986. Isak Mikal (Mikkel) syntyi Per Sabbasen ja Britha Aikion seitsenlapsisen perheen toiseksi nuorimmaiseksi. Hänen isänsä oli kauppias, karjatilallinen ja kalastaja, jonka vuoksi perheellä oli varaa asua mukavammin, kuin monilla muilla perheillä. Sittemmin Saban syntymäkoti on korjattu ja siitä on tehty osa Varangin Saamelaismuseon (Várjjat Sámi Musea) näyttelyä.
Saba oli tunnettu erityisesti saamelaisten kansallislaulun sanoittajana, mutta hän oli myös saamen opettaja ja poliitikko. Ensimmäisenä saamen kansanedustajana Norjan Suurkäräjillä vuosina 1907–1912 hän edusti Ruijan työväenpuoluetta. Saba tuli valituksi suurkäräjille, kun hän onnistui edistämään saamelaisten oikeuksia koskevan ohjelman, jossa painotettiin mm. saamenkielisten jumalanpalvelusten ja raamattujen tärkeyttä ja jossa vaadittiin yhtenäisiä maanosto-oikeuksia. Saban vaikuttaessa Norjassa, oli siellä vielä voimassa virallinen norjalaistamispolitiikan aika, jonka pyrkimyksenä oli saamen kielen ja kulttuurin hävittäminen.
Saba kuoli alkukesänä vuonna 1921 vain 46-vuotiaana. Saamelainen sanomalehti Nuorttanáste julkaisi kohta Saban kuoleman jälkeen muistokirjoituksen, jonka mukaan saamelaiset olivat menettäneet tärkeän edustajansa, joka jätti jälkeensä sukupolvien ajaksi elävän perinteen.
Saamen suvun laulu:
Kaukaa alta seitsentähden
Lapin kulma kuumottavi
aava Turjan tunturisto
järvi järven tuolla puolen,
valtahiset harjat, huiput
kohoo kohti ilman kantta,
joet joikaa, korvet kaikaa,
niemet pystyt, rautarinnat,
työntyy tyrskymerta päin.
© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ
YK:n kansainvälinen alkuperäiskansojen päivä 9.8.
Nothing found.
YK:n kansainvälinen alkuperäiskansojen päivä 9.8.
Yhdistyneet kansakunnat on itsenäisten valtioiden vapaaehtoinen turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö. Yhdistyneet kansakunnat on nimennyt elokuun 9. päivän kansainväliseksi alkuperäiskansojen päiväksi. Alkuperäiskansoja ovat ne joiden esivanhemmat ovat asuneet tietyillä alueilla ennen valtakunnanrajoja. Valtakunnanrajojen syntymisen jälkeenkin he ovat säilyttäneet perinteiset elintapansa.
Saamelaiset ovat Euroopan ainoa alkuperäiskansa.
Tämän päivän tarkoituksena on muistuttaa, että on tärkeää parantaa alkuperäiskansojen mahdollisuuksia harjoittaa perinteitään ja elinkeinojaan myös tulevaisuudessa.
© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ
Juhannus ja Suomen lipun päivä
Nothing found.
Juhannus ja Suomen lipun päivä
Yleinen ja keskieurooppalainen keskikesän juhla, jota voi liputtaa itse kunkin maan juhannuksen mukaan. Juhannusta on kutsuttu entisaikaan myös kiisanjuhlaksi ja Ukon juhlaksi. Suomalainen nimitys mittumaari tulee ruotsin kielen sanasta midsommar, keskikesä. Sana juhannus taas tulee Johannes Kastajan nimestä. Juhannuksen aikaan ihmiset ovat tehneet taikojaan, joilla he ovat halunneet varmistaa esim. hyvän sato-onnen ja naimaonnen.
Nykyään juhannuksen perinteisiin kuuluvat sauna, lipun nosto, juhannuskoivut ja juhannustuli. Suomen ruotsinkielisillä alueilla ihmiset koristavat juhannussalkonsa kukilla ja köynnöksillä. Inarinsaamelaisilla on vuodesta 1940 lähtien ollut tapana pitää juhannuksena jumalanpalvelus Pielpajärven vanhassa erämaakirkossa.
Juhannus on myös Suomen lipun päivä. Suomen lippu otettiin käyttöön vuonna 1918. Sen ovat suunnitelleet Eero Snellman ja Bruono Tuukkanen. He suunnittelivat Suomen lipusta valkoisen sinisellä ristillä.
Suomessa on kuusi virallista liputuspäivää, jolloin valtion toimistoissa ja laitoksissa on velvollisuus liputtaa:
Kalevalan päivä: helmikuun 28. päivä
Vapunpäivä: toukokuun 1. päivä
Äitienpäivä: toukokuun 2. sunnuntai
Puolustusvoimien lippujuhlapäivä: kesäkuun 4. päivä
juhannus ja Suomen lipun päivä: kesäkuussa
Suomen itsenäisyyspäivä: joulukuun 6. päivä
© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ
Marianpäivä
Nothing found.
Marianpäivä
Saamelaisten perinteinen juhlapäivä. Marianpäivän ajankohta kalenterissa vaihtelee ja päivää voi juhlia itse kunkin maan Marianpäivän mukaan. Suomessa päivää vietetään aikaisintaan maaliskuun 22. päivänä já viimeistään 28.3. Marian ilmestymispäivä on kristillinen juhlapäivä jota saamelaiset juhlivat sen vuoksi, että silloin arkkienkeli Gabriel ilmestyi neitsyt Marialle ilmoittamaan Jeesuksen syntymästä.
Entisaikaan saamelaiset kerääntyivät Marianpäivänä markkinoille kastamaan lapsia, mennäkseen naimisiin ja haudatakseen vainajiaan. Markkinoille saapuivat myös kauppiaat. Enontekiön Hetassa ovat ihmiset kokoontuneet viettämään Marianpäivää jo 1500-luvulla ja perinne elää edelleen.
© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ
Viikonpäivät ja kuukaudet
Nothing found.
Viikonpäivät ja kuukaudet
Kuukaudet suomeksi:
uđđâivemáánu
uudenvuodenkuu
kuovâmáánu
lumikuu (sanan taustalla on todennäköisesti skandinaavinen sana göje eli lumi )
njuhčâmáánu
joutsenkuu
cuáŋuimáánu
hankikuu
vyesimáánu
vasakuu
kesimáánu
kesäkuu (kesä = kesanto = pelto)
syeinimáánu
heinäkuu (heinänteko)
porgemáánu
purkakuu eli karvanluontikuu
čohčâmáánu
syyskuu (syksy saapuu)
roovvâdmáánu
rykimäkuu
skammâmáánu
kaamoskuu
juovlâmáánu
joulukuu (sanan taustalla lienee skandinaavinen sana hjul, joka tarkoittaa niin ratasta kuin auringonkehää)
© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ