Saamelainen taide

Nothing found.

Saamelainen taide

Taide ja taiteilija

Taide ja taiteilija ovat saamenkielessä uusia sanoja. Taidetta taiteen vuoksi ei ollut vaan ihmiset ymmärsivät kauneuden ja käytännöllisyyden kuuluvan yhteen. Perinteinen saamelainen käsityö, duodji on tästä hyvä esimerkki.

Juuret kansantaiteessa

Saamelainen taide oli kauan ns. kansantaidetta, eikä käsitöille tai muille töille ollut tapana merkitä tekijöiden nimiä. Duodjissa ja joillakin muotoilun alueilla tapa on yhä käytössä. Taitavimmat tarve-esineiden tekijät käyttävät yhä perinteistä koristelua ja tekniikkaa. Heidän työnsä onkin jatkumoa saamelaiselle duodji-perinteelle. Saamelaistaiteilijoille on tyypillistä, että he löytävät inspiraation lähteensä saamelaisesta perinteestä, luonnosta ja elinkeinoista. Tämän päivän saamelaistaiteilijat usein yhdistävät perinteitä ja luontoymmärrystään uusiin tekotapoihin ja nykyään saamelaistaide näkyy myös uusilla alustoilla ja ympäristöissä.

Viime vuosina yhä useammat saamelaiset ovat opiskelleet länsimaisissa kouluissa ja ovat alkaneet tekemään taidetta yhä enemmän länsimaisen taidekäsityksen pohjalta. Saamelaisetkin tekevät nykyään taidetta taiteena.

Saamelaisia on mukana eri taiteen aloilla: kuvataiteilijoina, kirjailijoina, muusikkoina, elokuvantekijöinä, tanssijoina jne. On kuitenkin aika tavallista se, että saamelaiset taiteilijat työskentelevät usealla taiteen saralla yhtä aikaa ja heitä voi kutsua multitaiteilijoiksi.

Lähde: Rensujeff, Kaija: Käsin, sävelin, sanoin ja kuvin. Saamelaiset taiteilijat Suomessa.

© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ

SU Saamelainen taideDS Sámi dáiddaAK Sämmilâš taaiđâNS Säʹmmlaž čeäʹppõs

Saamelaisen kalenterin merkkipäivät

Nothing found.

Saamelaisen kalenterin merkkipäivät

Ammoisina aikoina ihmiset tapasivat seurata säätä ja aikaa merkkipäivien pohjalta. Esim. Jos tiettynä päivänä oli vaikkapa paljon tähtiä, niin tulevana kesänä olisi hyvä hillavuosi. Merkkien pohjalta pystyi ennustamaan tulevan sään ja millainen kevät, kesä, syksy tai talvi oli tulossa. Merkkipäivien pohjalta ihmiset tiesivät, milloin piti tai pystyi tehdä tiettyjä töitä.

Lataa oikealta lista saamelaisten merkkipäivistä.

Lähteet:

Anarâš kalender 1996 & 2013 (čokkim Heli Aikio & Ilmari Mattus)
Girjjo-Gárjjo, Muitalusat, máidnásat, sátnevádjasat, árvadusat ja diiddat 2001 (Káren Elle Gaup)

© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ

ak merkkâpeeivihds sápmelaš kalendera mearkkabeaivvit

Sään ennustaminen

Nothing found.

Sään ennustaminen

Ei suomenkielistä sisältöä. Katso kieliversiot.

© ds. Maiju Saijets, ak. Matti Morottaja, ns. Raija Lehtola


Ikkunakoriste

Nothing found.

Ikkunakoriste

Tarvitset:
Kartonkia (musta)
Sakset
Liimaa
Lyijykynä
erivärisiä silkkipapereita

Piirrä kaavasta lehti mustalle paperille tai kartongille.
Leikkaa se irti ja liimaa alle värillistä silkkipaperia.

Pirjo Lotvonen koltansaamenkielipesä Pe´sser Ivalo

© Pirjo Lotvonen

ak silkkelasâheervah.pdfds silkelássačiŋat.pdflasilehti.pdflasisieni.pdflasilintu.pdf

Saamenkielistä lastenmusiikkia ja tarinointia Lapin kirjastossa

Nothing found.

Saamenkielistä lastenmusiikkia ja tarinointia Lapin kirjastossa

© Lapin kirjasto

su kirjasto lastenmusiikki.pdf

Muistipeli

Nothing found.

Muistipeli

Ohjeet:

  • Valitse eri aihealueisiin kuuluvia esineitä
  • Käy läpi esineiden nimet
  • Aseta liina esineiden päälle
  • Ota yksi esineistä pois sitten, että lapset eivät näe
  • Poista liina ja kysy lapsilta mikä esine puuttuu

© Aura Pieski


Musiikkisanasto

Nothing found.

Musiikkisanasto

Ladattavat tiedostot:

Musiikkisanat inarinsaameksi: ”ak muusiksäänih”

Musiikkisanat pohjoissaameksi: ”ds musihkkasánit”

Musiikkisanat koltansaameksi: ”ns musikksääʹn”

© Sámediggi – Sämitigge – Sääʹmteʹǧǧ

ds musihkkasánitns musikksääʹnak muusiksäänih

Saamelaisten kansallispäivä 6.2.

Nothing found.

Saamelaisten kansallispäivä 6.2.

Helmikuun 6. päivänä 1917 pidettiin Norjan Trondheimissa ensimmäinen saamelaisten kokous, johon olivat kokoontuneet pohjois- ja eteläsaamelaiset. Kokouksen tarkoituksena oli pohdiskella saamelaisten elinmahdollisuuksia ja ottaa kantaa saamelaisia koskeviin kysymyksiin. Käsittelyn aiheista tärkeimmät olivat liikkumiseen, maiden käyttöön, porotalouteen ja koulunkäyntiin liittyvät kysymykset.

Kokousta pidetään saamelaisten pohjoismaisen yhteistyön alkuna. Kansallispäivä on neljän valtion saamelaisten yhteinen. Kokouksen kokoonkutsujana oli naisjärjestö ´Brurskanken samisk kvindeforening´, jonka johdossa toimi aktiivinen vaikuttajanainen Elsa Laula (1877 Tärnaby -1931 Mosjøen). Elsa Laula oli alkujaan Ruotsin saamelainen, mutta mentyään naimisiin Tomas Renbergin kanssa Norjaan, tunnettiin sukunimellä Laula Renberg. Elsa Laula oli jo aikaisemmin vaikuttanut aktiivisesti saamelaisen yhdistystoiminnan alkamiseen. Hän oli vuonna 1904 Ruotsissa perustetun ensimmäisen saamelaisyhdistyksen, Wilhelmina-Åsele -yhdistyksen, puheenjohtaja. Yhdistys toimi aktiivisesti mm. porosaamelaisten ja maanviljelijöiden ristiriitojen ratkaisemisessa ja vaikutti saamelaisten koulutilanteen järjestämiskomitean asettamiseen.

Elsa Laula Renberg vaikutti aktiivisesti saamelaisyhdistysten syntymiseen myös Norjassa, jossa perustettiin viisi saamelaisyhdistystä vuosina 1906–08, nekin olivat Ruotsin mallin mukaisesti eteläsaamen alueilla.

© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ

ak säämi aalmugpeivi.pdfak säämi suuvâ laavlâ.pdfds sámi álbmotbeaivi.pdfds sámi soga lávlla.pdfns sääʹm meersažpeiʹvv.pdf

Askartelusanasto

Nothing found.

Askartelusanasto

© Sámediggi – Sämitigge – Sääʹmteʹǧǧ

ak puđâldem.pdfns tueʹjjstõõllâm.pdfds buđaldan.pdf