Sään ennustaminen
Nothing found.
Sään ennustaminen
Ei suomenkielistä sisältöä. Katso kieliversiot.
© ds. Maiju Saijets, ak. Matti Morottaja, ns. Raija Lehtola
Ikkunakoriste
Nothing found.
Ikkunakoriste
Tarvitset:
Kartonkia (musta)
Sakset
Liimaa
Lyijykynä
erivärisiä silkkipapereita
Piirrä kaavasta lehti mustalle paperille tai kartongille.
Leikkaa se irti ja liimaa alle värillistä silkkipaperia.
Pirjo Lotvonen koltansaamenkielipesä Pe´sser Ivalo
© Pirjo Lotvonen
Saamenkielistä lastenmusiikkia ja tarinointia Lapin kirjastossa
Nothing found.
Saamenkielistä lastenmusiikkia ja tarinointia Lapin kirjastossa
© Lapin kirjasto
Musiikkisanasto
Nothing found.
Musiikkisanasto
Ladattavat tiedostot:
Musiikkisanat inarinsaameksi: ”ak muusiksäänih”
Musiikkisanat pohjoissaameksi: ”ds musihkkasánit”
Musiikkisanat koltansaameksi: ”ns musikksääʹn”
© Sámediggi – Sämitigge – Sääʹmteʹǧǧ
Saamelaisten kansallispäivä 6.2.
Nothing found.
Saamelaisten kansallispäivä 6.2.
Helmikuun 6. päivänä 1917 pidettiin Norjan Trondheimissa ensimmäinen saamelaisten kokous, johon olivat kokoontuneet pohjois- ja eteläsaamelaiset. Kokouksen tarkoituksena oli pohdiskella saamelaisten elinmahdollisuuksia ja ottaa kantaa saamelaisia koskeviin kysymyksiin. Käsittelyn aiheista tärkeimmät olivat liikkumiseen, maiden käyttöön, porotalouteen ja koulunkäyntiin liittyvät kysymykset.
Kokousta pidetään saamelaisten pohjoismaisen yhteistyön alkuna. Kansallispäivä on neljän valtion saamelaisten yhteinen. Kokouksen kokoonkutsujana oli naisjärjestö ´Brurskanken samisk kvindeforening´, jonka johdossa toimi aktiivinen vaikuttajanainen Elsa Laula (1877 Tärnaby -1931 Mosjøen). Elsa Laula oli alkujaan Ruotsin saamelainen, mutta mentyään naimisiin Tomas Renbergin kanssa Norjaan, tunnettiin sukunimellä Laula Renberg. Elsa Laula oli jo aikaisemmin vaikuttanut aktiivisesti saamelaisen yhdistystoiminnan alkamiseen. Hän oli vuonna 1904 Ruotsissa perustetun ensimmäisen saamelaisyhdistyksen, Wilhelmina-Åsele -yhdistyksen, puheenjohtaja. Yhdistys toimi aktiivisesti mm. porosaamelaisten ja maanviljelijöiden ristiriitojen ratkaisemisessa ja vaikutti saamelaisten koulutilanteen järjestämiskomitean asettamiseen.
Elsa Laula Renberg vaikutti aktiivisesti saamelaisyhdistysten syntymiseen myös Norjassa, jossa perustettiin viisi saamelaisyhdistystä vuosina 1906–08, nekin olivat Ruotsin mallin mukaisesti eteläsaamen alueilla.
© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ
Askartelusanasto
Nothing found.
Askartelusanasto
© Sámediggi – Sämitigge – Sääʹmteʹǧǧ