Saamelainen taide
Nothing found.
Saamelainen taide
Taide ja taiteilija
Taide ja taiteilija ovat saamenkielessä uusia sanoja. Taidetta taiteen vuoksi ei ollut vaan ihmiset ymmärsivät kauneuden ja käytännöllisyyden kuuluvan yhteen. Perinteinen saamelainen käsityö, duodji on tästä hyvä esimerkki.
Juuret kansantaiteessa
Saamelainen taide oli kauan ns. kansantaidetta, eikä käsitöille tai muille töille ollut tapana merkitä tekijöiden nimiä. Duodjissa ja joillakin muotoilun alueilla tapa on yhä käytössä. Taitavimmat tarve-esineiden tekijät käyttävät yhä perinteistä koristelua ja tekniikkaa. Heidän työnsä onkin jatkumoa saamelaiselle duodji-perinteelle. Saamelaistaiteilijoille on tyypillistä, että he löytävät inspiraation lähteensä saamelaisesta perinteestä, luonnosta ja elinkeinoista. Tämän päivän saamelaistaiteilijat usein yhdistävät perinteitä ja luontoymmärrystään uusiin tekotapoihin ja nykyään saamelaistaide näkyy myös uusilla alustoilla ja ympäristöissä.
Viime vuosina yhä useammat saamelaiset ovat opiskelleet länsimaisissa kouluissa ja ovat alkaneet tekemään taidetta yhä enemmän länsimaisen taidekäsityksen pohjalta. Saamelaisetkin tekevät nykyään taidetta taiteena.
Saamelaisia on mukana eri taiteen aloilla: kuvataiteilijoina, kirjailijoina, muusikkoina, elokuvantekijöinä, tanssijoina jne. On kuitenkin aika tavallista se, että saamelaiset taiteilijat työskentelevät usealla taiteen saralla yhtä aikaa ja heitä voi kutsua multitaiteilijoiksi.
Lähde: Rensujeff, Kaija: Käsin, sävelin, sanoin ja kuvin. Saamelaiset taiteilijat Suomessa.
© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ
Saamelaisen kalenterin merkkipäivät
Nothing found.
Saamelaisen kalenterin merkkipäivät
Ammoisina aikoina ihmiset tapasivat seurata säätä ja aikaa merkkipäivien pohjalta. Esim. Jos tiettynä päivänä oli vaikkapa paljon tähtiä, niin tulevana kesänä olisi hyvä hillavuosi. Merkkien pohjalta pystyi ennustamaan tulevan sään ja millainen kevät, kesä, syksy tai talvi oli tulossa. Merkkipäivien pohjalta ihmiset tiesivät, milloin piti tai pystyi tehdä tiettyjä töitä.
Lataa oikealta lista saamelaisten merkkipäivistä.
Lähteet:
Anarâš kalender 1996 & 2013 (čokkim Heli Aikio & Ilmari Mattus)
Girjjo-Gárjjo, Muitalusat, máidnásat, sátnevádjasat, árvadusat ja diiddat 2001 (Káren Elle Gaup)
© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ
Sään ennustaminen
Nothing found.
Sään ennustaminen
Ei suomenkielistä sisältöä. Katso kieliversiot.
© ds. Maiju Saijets, ak. Matti Morottaja, ns. Raija Lehtola
Kolttasaamelainen musiikki
Nothing found.
Kolttasaamelainen musiikki
Kolttansaamelaisia artisteja:
- Tiina Sanila-Aikio
- Jaakko Gauriloff
- Anna Lumisalmi
- Hanna-Maaria Kiprianoff
Lastenmusiikki:
- Ima da Tiina päärna-CD (2017)
© Sámediggi – Sämitigge – Sääʹmteʹǧǧ
Inarinsaamelainen musiikki
Nothing found.
Inarinsaamelainen musiikki
Inarinsaamelaisia yhtyeitä ja artisteja:
- Aune Kuuva Arkisto.fi/aida/Aune Kuuva
- Rauni Mannermaa
- Amoc Facebook.com/AanaarMasterofCeremony
- Koškepuško
- Aila-duo Facebook.com/ailaduo
- Ilmari Mattus
- Heli Huovinen
- Satu Aikio
- Anna Morottaja Wikipedia.org/Anna_Morottaja
- Matti Morottaja Wikipedia.org/Matti_Morottaja
- Neeta Jääskö
Lasten musiikki:
- Ima já Heli párnááh-CD (2017)
Pohjoissaamelainen musiikki
Nothing found.
Pohjoissaamelainen musiikki
Linkkejä pohjoissaamelaisista artisteista kertoviin teksteihin.
Saamelaismusiikki
https://www.oktavuohta.com/saamelaismusiikki
Hildá Länsman
www.oktavuohta.com/hilda
Niillas Holmberg
www.oktavuohta.com/niillas-holmberg-assimilaatio-blues
Ailu Valle
www.oktavuohta.com/ailu-valle
© Sámediggi – Sämitigge – Sääʹmteʹǧǧ
Saamenkielistä lastenmusiikkia ja tarinointia Lapin kirjastossa
Nothing found.
Saamenkielistä lastenmusiikkia ja tarinointia Lapin kirjastossa
© Lapin kirjasto
Musiikkisanasto
Nothing found.
Musiikkisanasto
Ladattavat tiedostot:
Musiikkisanat inarinsaameksi: ”ak muusiksäänih”
Musiikkisanat pohjoissaameksi: ”ds musihkkasánit”
Musiikkisanat koltansaameksi: ”ns musikksääʹn”
© Sámediggi – Sämitigge – Sääʹmteʹǧǧ
Saamelaiset Suomessa
Nothing found.
Saamelaiset Suomessa
Saamelaiset Suomessa: https://www.samediggi.fi/wp-content/uploads/2016/07/saamelaisetsuomi.pdf
Saamelaisista yleisesti: https://www.oktavuohta.com/
Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Inarinsaame on näistä ainoa, jota puhutaan vain Suomessa, perinteisesti Inarin kunnan alueella. Pohjoissaamen kielen perinteisiä puhuma-alueita Suomessa ovat Utsjoki, Inari, Enontekiö ja Sodankylän kunnan pohjoisosa. Koltansaamen kielen perinteinen puhuma-alue ulottuu Norjan Näätämöstä Venäjän Petsamoon. Suomen puolella koltansaamelaisten asuma-alueet ovat Nellimissä, Sevettijärvellä já Keväjärvellä.
Inarinsaamen kielen puhujia on noin 400, koltansaamen puhujia suurin piirtein saman verran ja pohjoissaamen puhujia muutama tuhat. Saamen kielten sisällä on myös omat murteensa ja aluekielensä, joissa on jonkin verran eroa. Esimerkiksi pohjoissaamen länsimurteessa puhua-verbi on hupmat ja itämurteessa hállat. Länsimurretta voi kuulla esimerkiksi Enontekiöllä ja itämurretta Utsjoella. Myös koltansaamella ja inarinsaamella on omat alueelliset murteensa.
Joitakin saamen kielten sanoja; kaikki, kaksi, kala, ilves, koti
Inarinsaame | Koltansaame | Pohjoissaame |
puoh | puk | buot |
kyehti | kuõ´htt | guokte |
kyeli | kue´ll | guolli |
iilvâs | riiss | albbas |
päikki | domm ~ päi´ǩǩ | ruoktu |
© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ