Lapsien kanssa voi harjoitella eläinlivđen tekoa seuraavalla tavalla:

1. Pyydä lapsia keksimään joku eläin

2. Kysy, mitä eläin tekee (yksi-kaksi verbiä)

3. Millainen eläin (pari kolme adjektiivia)

4. Lisätkää livden perushokemia (le-le-lee, lâ-lâ-lââ, la-la-laa jne)

Tässä voi käyttää nuottina esimerkiksi Hanhen livđeä ja sitten kun taidot karttuvat, niin säveltää itse.

Musiikin muisti-videossa Matti Morottaja liuddaa karhun, taimenen, hanhen ja Ristiinan Pietarin: http://www.kansanmusiikki.fi/http%3A/www.kansanmusiikki.fi/musiikin-muisti-3-vahemmistojemme-lauluperinne/inarinsaamelaisten

Marko Jousteen väitöskirja Tullâčalmaaš kirdáččij – Inarinsaamelainen 1900-luvun alun musiikkikulttuuri paikallisen perinteen ja ympäröivien kulttuurien vuorovaikutuksessa:

http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/66791/978-951-44-8551-0.pdf?sequence=1

Čuánjá livđe sanasto

čuánjá = hanhi

kirdá = lentää

vuojâdeijee = uiskentelija

lodde = lintu

pyeri = hyvä

čalme = silmä

uáiná = näkee

čohčuv = syksyllä

mááddás = etelään

mana = menee

Kuávžur livđe sanasto:

kuávžur = taimen

kuhes = pitkä

káibáš = leukanen

kirječuomâs = kirjavasuomuinen

ruopsisčuopâs = punalihainen

tullâčalmaaš = tulisilmäinen

kirdáččij = lenteli

© Sámediggi – Sämitigge – Sääʹmteʹǧǧ

Materiaalin sisältö:
Oskari-koiran livđe, sanat inarinsaameksi
Revontulet-livđe, sanat inarinsaameksi
Sanasto suomeksi

Oskar-pennuu livđe

peenuv = koira

peeivi paštust = auringon paisteessa

ruotâstij = laukahti vähän

iveh = vuodet

masa = melkein

tieva = täynnä

elimistis = elämästään

navdâšij = nautiskeli

poccui luodah = porojen jäljet

uárree muorâst = orava puussa

säplig opsâ = hiiren haju

luudij livđe = lintujen livđe

puoh = kaikki

mielân =mieleen

peivi tast = päivä tästä

puárrán ij = parane ei

Kuovsâkkâsah

kuovsâkkâsah = revontulet

almeest = taivaalla

ellee = elävä
© Heli Aikio

Taide ja taiteilija

Taide ja taiteilija ovat saamenkielessä uusia sanoja. Taidetta taiteen vuoksi ei ollut vaan ihmiset ymmärsivät kauneuden ja käytännöllisyyden kuuluvan yhteen. Perinteinen saamelainen käsityö, duodji on tästä hyvä esimerkki.

Juuret kansantaiteessa

Saamelainen taide oli kauan ns. kansantaidetta, eikä käsitöille tai muille töille ollut tapana merkitä tekijöiden nimiä. Duodjissa ja joillakin muotoilun alueilla tapa on yhä käytössä. Taitavimmat tarve-esineiden tekijät käyttävät yhä perinteistä koristelua ja tekniikkaa. Heidän työnsä onkin jatkumoa saamelaiselle duodji-perinteelle. Saamelaistaiteilijoille on tyypillistä, että he löytävät inspiraation lähteensä saamelaisesta perinteestä, luonnosta ja elinkeinoista. Tämän päivän saamelaistaiteilijat usein yhdistävät perinteitä ja luontoymmärrystään uusiin tekotapoihin ja nykyään saamelaistaide näkyy myös uusilla alustoilla ja ympäristöissä.

Viime vuosina yhä useammat saamelaiset ovat opiskelleet länsimaisissa kouluissa ja ovat alkaneet tekemään taidetta yhä enemmän länsimaisen taidekäsityksen pohjalta. Saamelaisetkin tekevät nykyään taidetta taiteena.

Saamelaisia on mukana eri taiteen aloilla: kuvataiteilijoina, kirjailijoina, muusikkoina, elokuvantekijöinä, tanssijoina jne. On kuitenkin aika tavallista se, että saamelaiset taiteilijat työskentelevät usealla taiteen saralla yhtä aikaa ja heitä voi kutsua multitaiteilijoiksi.

Lähde: Rensujeff, Kaija: Käsin, sävelin, sanoin ja kuvin. Saamelaiset taiteilijat Suomessa.

© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ