Perhe ja sukulaiset
Nothing found.
Perhe ja sukulaiset
Tiesitkö:
Saamelaisilla on runsas sukulaisuusnimistö
Serkulle on kaksi nimitystä sen mukaan, onko hän naispuolinen vai miespuolinen
Isän veljen nimitys riippuu siitä, onko hän isää nuorempi vai vanhempi
Äidin siskon nimitys riippuu siitä, onko hän äitiä nuorempi vai vanhempi
Veljenlapselle on kolme erilaista nimitystä. Nimitys riippuu siitä, kuka hänestä puhuu. Esimerkiksi inarinsaamessa isän vanhempi veli kutsuu veljenlastaan nimellä eehiv ja isän nuorempi veli puolestaan kutsuu samaista veljenlasta nimellä čeecciv. Isän siskolle tämä veljenlapsi on siessâl. Samalla tavalla myös sisarenlapselle on kolme erilaista nimitystä.
© Sámediggi – Sämitigge – Sääʹmteʹǧǧ
Sukupeli
Nothing found.
Sukupeli
Sukupelin avulla voi opetella sukulaisuussanastoa ja saamelaisia nimiä. Sukupeli sisältää pelilaudan, pelinappulat, kysymyskortit, esinekortit ja säännöt.
© Sámediggi – Sämitigge – Sääʹmteʹǧǧ
Suomalaisen kalenterin juhlapäivät
Nothing found.
Suomalaisen kalenterin juhlapäivät
© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ
Saamelaiset liputuspäivät
Nothing found.
Saamelaiset liputuspäivät
Saamelaisilla on 12 liputuspäivää:
6.2. Saamelaisten kansallispäivä
2.3. Suomen Saamelaiskäräjien perustamispäivä
Maaliskuun 22.-28 päivien välillä: Marianpäivä
Kesäkuussa: Juhannus & Suomen lipun päivä
9.8. YK:n kansainvälinen alkuperäiskansojen päivä
15.8. Saamen lipun hyväksymispäivä
18.8. Saamelaisneuvoston perustamispäivä
26.8. Ruotsin Saamelaiskäräjien perustamispäivä
9.10. Norjan Saamelaiskäräjien perustamispäivä
9.11. Saamelaisparlamentin perustamispäivä
15.11. Ensimmäisen saamelaisen kansanedustajan Isak Saban (Sápp Issát) syntymäpäivä
29.11. Elsa Laula Renbergin syntymäpäivä
© Sámediggi – Sämitigge – Sääʹmteʹǧǧ
Juhannus ja Suomen lipun päivä
Nothing found.
Juhannus ja Suomen lipun päivä
Yleinen ja keskieurooppalainen keskikesän juhla, jota voi liputtaa itse kunkin maan juhannuksen mukaan. Juhannusta on kutsuttu entisaikaan myös kiisanjuhlaksi ja Ukon juhlaksi. Suomalainen nimitys mittumaari tulee ruotsin kielen sanasta midsommar, keskikesä. Sana juhannus taas tulee Johannes Kastajan nimestä. Juhannuksen aikaan ihmiset ovat tehneet taikojaan, joilla he ovat halunneet varmistaa esim. hyvän sato-onnen ja naimaonnen.
Nykyään juhannuksen perinteisiin kuuluvat sauna, lipun nosto, juhannuskoivut ja juhannustuli. Suomen ruotsinkielisillä alueilla ihmiset koristavat juhannussalkonsa kukilla ja köynnöksillä. Inarinsaamelaisilla on vuodesta 1940 lähtien ollut tapana pitää juhannuksena jumalanpalvelus Pielpajärven vanhassa erämaakirkossa.
Juhannus on myös Suomen lipun päivä. Suomen lippu otettiin käyttöön vuonna 1918. Sen ovat suunnitelleet Eero Snellman ja Bruono Tuukkanen. He suunnittelivat Suomen lipusta valkoisen sinisellä ristillä.
Suomessa on kuusi virallista liputuspäivää, jolloin valtion toimistoissa ja laitoksissa on velvollisuus liputtaa:
Kalevalan päivä: helmikuun 28. päivä
Vapunpäivä: toukokuun 1. päivä
Äitienpäivä: toukokuun 2. sunnuntai
Puolustusvoimien lippujuhlapäivä: kesäkuun 4. päivä
juhannus ja Suomen lipun päivä: kesäkuussa
Suomen itsenäisyyspäivä: joulukuun 6. päivä
© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ
Viikonpäivät ja kuukaudet
Nothing found.
Viikonpäivät ja kuukaudet
Kuukaudet suomeksi:
uđđâivemáánu
uudenvuodenkuu
kuovâmáánu
lumikuu (sanan taustalla on todennäköisesti skandinaavinen sana göje eli lumi )
njuhčâmáánu
joutsenkuu
cuáŋuimáánu
hankikuu
vyesimáánu
vasakuu
kesimáánu
kesäkuu (kesä = kesanto = pelto)
syeinimáánu
heinäkuu (heinänteko)
porgemáánu
purkakuu eli karvanluontikuu
čohčâmáánu
syyskuu (syksy saapuu)
roovvâdmáánu
rykimäkuu
skammâmáánu
kaamoskuu
juovlâmáánu
joulukuu (sanan taustalla lienee skandinaavinen sana hjul, joka tarkoittaa niin ratasta kuin auringonkehää)
© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ
Saamen kielet
Saamen kielet
ČálliidLágádus Norjassa on koonnut saamen kielistä aluekartan. Tämän linkin kautta voi kuunnella eri saamen kieliä: http://www.calliidlagadus.org/web/?suopmanat
Saamen kielten aluekielet:
Eteläsaame
Uumajansaame
Piitimensaame
Luulajansaame
Pohjoissaame
Inarinsaame
Koltansaame
Akkalansaame
Kildininsaame
Turjansaame
© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ
Saamelaiset Venäjällä
Nothing found.
Saamelaiset Venäjällä
Venäjän eli Kuolan saamelaiset puhuvat koltansaamen lisäksi kildinin- ja turjansaamea. Koltansaamen ja kildininsaamen puhujia on muutamia satoja. Turjansaamella on vain muutama puhuja ja sillä ei ole kirjakieltä. Viimeinen akkalansaamen puhuja kuoli vuonna 2003. Suurin osa Venäjän saamelaisista asuu Kuolan niemimaalla ja heidän keskuspaikkansa on Lovozero eli Luujärvi
Muutamia sanoja koltan- ja kildininsaamen kielillä:
Koltansaame – Kildininsaame
jue´lǧǧ – jullk
jeä´nn – janna
õhtt – ehht
äkk – aaka
äjj – aajj
jalka, äiti, yksi, isoäiti, isoisä
© Sámediggi – Sämitigge – Sääʹmteʹǧǧ
Saamelaiset Norjassa
Nothing found.
Saamelaiset Norjassa
Norjassa puhutaan pohjoissaamen lisäksi luulajan- ja eteläsaamen kieliä. Piitimensaamen puhujia on vain muutamia. Eteläsaamea puhutaan Norjan lisäksi myös Ruotsissa ja sillä on yhteensä 500 puhujaa. Luulajansaamella on molemmissa maissa yhteensä 700 puhujaa.
Norjassa perustettiin saamelaiskäräjät vuonna 1987. Sen virallisia avajaisia vietettiin 9.10.1989. Sen keskushallinto toimii Karasjoella. Norjan saamelaiskäräjillä käytetään asiointikielenä pohjoissaamea, luulajansaamea ja eteläsaamea. Eräs tärkeä saamelaiskylä Karasjoen lisäksi on Kautokeino, jossa on joka kevät suuret pääsiäismarkkinat. Markkinoiden aikaan on mm. konsertteja, porokisat ja musiikkikilpailu. Kautokeinossa on esimerkiksi Beaivvas-saamelaisteatterin kotipaikka.
eteläsaame – luulajansaame – pohjoissaame
manne jïjtje – mån iesj – mun ieš
göökte – guokta – guokte
ietnie ~ tjidtjie – ieddne – eadni
snjeara – sjnjierrá – sáhpán ~ šnjierrá
åeredh – oadet – oađđit
minä itse, kaksi, äiti, hiiri, nukkua
© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ
Saamelaiset Ruotsissa
Nothing found.
Saamelaiset Ruotsissa
Ruotsissa puhutaan pohjoissaamen lisäksi luulajan- ja eteläsaamen kieliä. Tämän lisäksi muutamat ihmiset puhuvat piitimensaamea. Eteläsaamea puhutaan Ruotsin lisäksi myös Norjassa ja kielellä on yhteensä 500 puhujaa. Luulajansaamella on molemmissa maissa yhteensä 700 puhujaa. Piitimensaamen puhujia on muutama kymmenen.
Ruotsissa toimii oma Saamelaiskäräjät, joka on perustettu vuonna 1992. Sen virallisia avajaisia vietettiin 26.8.1993. Sen keskushallinto toimii Kiirunassa. Ruotsin saamelaiskäräjillä käytetään asiointikielenä pohjoissaamea, luulajansaamea ja eteläsaamea. Kiirunassa toimii Saamelaiskäräjien lisäksi esimerkiksi saamelaisteatteri (Giron Sámi teáhter).
Eräs tärkeä saamelaiskylä kiirunan lisäksi on Jokkmokk, jossa toimii esimerkiksi saamelaismuseo ja saamelaiskoulu. Jokkmokissa pidetään myös kansallispäivien aikoihin suuret markkinat
Muutamia sanoja etelä-, luulajan- ja pohjoissaamenkielillä:
eteläsaame – luulajansaame – pohjoissaame
mijjieh – mij – mii
guelie – guolle – guolli
beere ~ bïerne – biernna – guovžâ ~ bierdna
njoektjeme – njuovtjav – njuovčča
gajhkedh – gåjkkit – goikat
me, kala, karhu, kieli, kuivua
© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ