Lapsen nimen esikuvat
Nothing found.
Lapsen nimen esikuvat
Lähteet:
Aikio, Heli (2005): Sarre soga almmáinamaid árben 1700 -logus 1900 -logu beallemuddui.
Kiviniemi, Eero (1982): Rakkaan lapsen monet nimet: suomalaisten etunimet ja nimenvalinta.
Kiviniemi, Eero (2006): Suomalaisten etunimet.
Nuorgam, Anne (2004): Saamenkielisistä nimistä. Yliopiston nimipäiväalmanakka 2005, s. 76-77.
© Heli Aikio
Nimitutkimus Suomessa ja Saamenmaalla
Nothing found.
Nimitutkimus Suomessa ja Saamenmaalla
Saamelaisista nimistä:
Aikio, Samuli (1997). Saamelaisista nimistä. Yliopiston nimipäiväalmanakka, s. 74-78
Gulbrand, Alhaug (1989): Personnamn i Nord-Noreg: forskningstatus og perspektiv framover. Nordlyd: Tromsø university working papers on language & linguistics 20, s. 174-181
Heikkilä, Darja (1995): Olbmoinamaid johtin sogas Anáris 1739-1757 ja 1938-1858. Ođđa Sápmelaš, s. 6-7.
Itkonen, Ilmari (1914): Inarinlappalaiset sukunimet ja suvut. Jouko: Pohjois-Pohjalaisen osakunnan kotiseutujulkaisu, s. 297-316
Itkonen, T.I. (1942): Lappalaisten vanhat henkilönimet. Lapponica (II)
Itkonen, T.I. (1984): Suomen lappalaiset vuoteen 1945. (Osa I). 2p.
Magga, Ole Henrik (1983): Samiske personnavn (moniste)
Nuorgam, Anne (2004): Saamenkielisistä nimistä. Yliopiston nimipäiväalmanakka 2005, s. 76-77.
Rydving, Håkan (1995): Namnbyten i samisk tradition
———(1998): Namn och identitet i nordsamisk context
Steen, Adolf (1964): Et samisk navnesystem
© Heli Aikio
Perhe ja sukulaiset
Nothing found.
Perhe ja sukulaiset
Tiesitkö:
Saamelaisilla on runsas sukulaisuusnimistö
Serkulle on kaksi nimitystä sen mukaan, onko hän naispuolinen vai miespuolinen
Isän veljen nimitys riippuu siitä, onko hän isää nuorempi vai vanhempi
Äidin siskon nimitys riippuu siitä, onko hän äitiä nuorempi vai vanhempi
Veljenlapselle on kolme erilaista nimitystä. Nimitys riippuu siitä, kuka hänestä puhuu. Esimerkiksi inarinsaamessa isän vanhempi veli kutsuu veljenlastaan nimellä eehiv ja isän nuorempi veli puolestaan kutsuu samaista veljenlasta nimellä čeecciv. Isän siskolle tämä veljenlapsi on siessâl. Samalla tavalla myös sisarenlapselle on kolme erilaista nimitystä.
© Sámediggi – Sämitigge – Sääʹmteʹǧǧ
Sukupeli
Nothing found.
Sukupeli
Sukupelin avulla voi opetella sukulaisuussanastoa ja saamelaisia nimiä. Sukupeli sisältää pelilaudan, pelinappulat, kysymyskortit, esinekortit ja säännöt.
© Sámediggi – Sämitigge – Sääʹmteʹǧǧ
Suomalaisen kalenterin juhlapäivät
Nothing found.
Suomalaisen kalenterin juhlapäivät
© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ
Saamelaiset liputuspäivät
Nothing found.
Saamelaiset liputuspäivät
Saamelaisilla on 12 liputuspäivää:
6.2. Saamelaisten kansallispäivä
2.3. Suomen Saamelaiskäräjien perustamispäivä
Maaliskuun 22.-28 päivien välillä: Marianpäivä
Kesäkuussa: Juhannus & Suomen lipun päivä
9.8. YK:n kansainvälinen alkuperäiskansojen päivä
15.8. Saamen lipun hyväksymispäivä
18.8. Saamelaisneuvoston perustamispäivä
26.8. Ruotsin Saamelaiskäräjien perustamispäivä
9.10. Norjan Saamelaiskäräjien perustamispäivä
9.11. Saamelaisparlamentin perustamispäivä
15.11. Ensimmäisen saamelaisen kansanedustajan Isak Saban (Sápp Issát) syntymäpäivä
29.11. Elsa Laula Renbergin syntymäpäivä
© Sámediggi – Sämitigge – Sääʹmteʹǧǧ
112-päivä 11.2.
Nothing found.
112-päivä 11.2.
Kotisivut: http://www.112-paiva.fi/
© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ
Viikonpäivät ja kuukaudet
Nothing found.
Viikonpäivät ja kuukaudet
Kuukaudet suomeksi:
uđđâivemáánu
uudenvuodenkuu
kuovâmáánu
lumikuu (sanan taustalla on todennäköisesti skandinaavinen sana göje eli lumi )
njuhčâmáánu
joutsenkuu
cuáŋuimáánu
hankikuu
vyesimáánu
vasakuu
kesimáánu
kesäkuu (kesä = kesanto = pelto)
syeinimáánu
heinäkuu (heinänteko)
porgemáánu
purkakuu eli karvanluontikuu
čohčâmáánu
syyskuu (syksy saapuu)
roovvâdmáánu
rykimäkuu
skammâmáánu
kaamoskuu
juovlâmáánu
joulukuu (sanan taustalla lienee skandinaavinen sana hjul, joka tarkoittaa niin ratasta kuin auringonkehää)
© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ
Saamen kielet
Saamen kielet
ČálliidLágádus Norjassa on koonnut saamen kielistä aluekartan. Tämän linkin kautta voi kuunnella eri saamen kieliä: http://www.calliidlagadus.org/web/?suopmanat
Saamen kielten aluekielet:
Eteläsaame
Uumajansaame
Piitimensaame
Luulajansaame
Pohjoissaame
Inarinsaame
Koltansaame
Akkalansaame
Kildininsaame
Turjansaame
© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ
Saamelaiset Venäjällä
Nothing found.
Saamelaiset Venäjällä
Venäjän eli Kuolan saamelaiset puhuvat koltansaamen lisäksi kildinin- ja turjansaamea. Koltansaamen ja kildininsaamen puhujia on muutamia satoja. Turjansaamella on vain muutama puhuja ja sillä ei ole kirjakieltä. Viimeinen akkalansaamen puhuja kuoli vuonna 2003. Suurin osa Venäjän saamelaisista asuu Kuolan niemimaalla ja heidän keskuspaikkansa on Lovozero eli Luujärvi
Muutamia sanoja koltan- ja kildininsaamen kielillä:
Koltansaame – Kildininsaame
jue´lǧǧ – jullk
jeä´nn – janna
õhtt – ehht
äkk – aaka
äjj – aajj
jalka, äiti, yksi, isoäiti, isoisä
© Sámediggi – Sämitigge – Sääʹmteʹǧǧ