Perunastaalo
Nothing found.
Perunastaalo
Materiaalit
Yksi iso peruna
Multaa
Rairuohon siemeniä
Naavaa
Niitti
Askartelusilmät
Veitsi
Lusikka
Pahvilautanen
Työohje
Leikkaa perunan toisesta päästä 1-2 senttiä, jotta peruna pysyy pystyssä.
Koverra toiseen päähän noin kolme senttiä syvä kolo multaa varten.
Paina naavan läpi niitti ja niitin päähän liimaa. Paina niitti perunan läpi.
Liimaa silmät. Asettele peruna pahvilautaselle. Laita koloon multaa ja rairuohon siemenet. Kastele. Parin päivän päästä staalolle on kasvanut vihreä tukka.
© Anarâškielâ kielâpiervâleh
Villaeläimet
Nothing found.
Villaeläimet
Muotoile askartelupunoksista poroille runko. Älä unohda sarvia ja saparoa. Revi huovutusvillasta suikaleita ja kierrä ne askartelupunoksien ympärille; vatsan ja selän kohdalle paksumpi kerros ja jalkojen ympärille ohuempi kerros. Jätä vain sarvet, häntä ja koparat ilman villakerrosta.
Pirjo Lotvonen koltansaamenkielipesä Pe´sser Ivalo
© Pirjo Lotvonen
Kummivanhemmuus kolttasaamelaisessa kulttuurissa
Nothing found.
Kummivanhemmuus kolttasaamelaisessa kulttuurissa
© Sámediggi – Sämitigge – Sääʹmteʹǧǧ
Saamelainen nimenantoperinne
Nothing found.
Saamelainen nimenantoperinne
Saamelaisten keskuudessa oli ennen melko tavallista, että nimet olivat suvun sisältä valittuja ja että samat nimet esiintyvät jokaisessa sukupolvessa. Esimerkiksi Ahti Paulaharju kertoo Iivanas-järven Saijets-suvusta, jossa etunimi Sammeli on siirtynyt sukupolvelta toiselle. Nimen esikuva oli ensimmäinen Sammeli Saijets, joka muutti suvun nykyisille asuinsijoille. Teksti on kirjoitettu muutama vuosikymmen sitten ja silloin oli elämässä Sammeli jo kuudennessa sukupolvessa. Hänellä tosin Sammeli oli vasta toisena nimenä kun ensimmäisenä nimenä oli Sulo. Nykyään suvun sisäiset nimet ovatkin siirtyneet toiseksi tai kolmanneksi ja vanhemmat antavat ensimmäisen etunimen oman makunsa mukaan.
Tapa antaa suvun sisältä valittu nimi näkyy erityisesti poikien nimissä. Tapa oli muinoin sama kuin Suomessa ja Euroopassa. Vanhin poika sai isänpuoleisen isoisän nimen ja toinen poika sai nimensä äidin puoleiselta isoisältä. Kolmas lapsi sai sitten isänsä nimen (kaimanimi). Seuraavat pojat saivat nimensä muiden sukulaisten kuten enojen tai setien mukaan. Myös vanhimmat tytöt saivat nimensä tavallisesti mummoilta tai muilta sukulaisilta. Kaimanimet olivat yhteydessä sielunvaellususkoon, nimen esikuva jatkoi elämäänsä lapsen nimen kautta. Alun perin lapset olivat vainajien kaimoja, mutta sitten ihmiset alkoivat antaa nimiä myös elävien ihmisten mukaan. Kaimanimet olivat tapa kunnioittaa niiden esikuvaa.
Saamelaiseen nimenantoperinteeseen kuuluu myös se, että virallisen nimen lisäksi ihmisellä on saamelainen kutsumanimi. Se tehdään niin, että etunimen eteen laitetaan määriteosa, joka sisältää toisen vanhemman etunimen sekä mahdollisesti myös isovanhemman nimen. Näin kutsumanimessä saattaa olla kolmekin sukupolvea esim. Kaabi Isá Onni (Kaaperin Iisakin Onni). Määriteosana voi olla myös ihmisen asuinpaikka, ammatti tai puolison nimi esim. Paltto-Eero (asui Palttoniemessä), Nuoran Juhani, Posti-Matti tai Posti-Onnin Anni. Saamelaisia nimiä käytettäessä sukunimiä ei tarvita.
Heli Aikio (ote kandidaattitutkielmasta)
Lähteet:
Aikio, Heli (2005): Sarre soga almmáinamaid árben 1700 -logus 1900 -logu beallemuddui.
Nuorgam, Anne (2004): Saamenkielisistä nimistä. Yliopiston nimipäiväalmanakka 2005, s. 76-77.
Paulaharju, Ahti (1971): Saamelaisen Saijets-suvun tarina. Kalevala-seuran vuosikirja 51.
© Heli Aikio
Valpun perhe
Valpun perhe
Lataa kertomukset ja sukupuut.
© Sámediggi – Sämitigge – Sääʹmteʹǧǧ
Lapsen nimen esikuvat
Nothing found.
Lapsen nimen esikuvat
Lähteet:
Aikio, Heli (2005): Sarre soga almmáinamaid árben 1700 -logus 1900 -logu beallemuddui.
Kiviniemi, Eero (1982): Rakkaan lapsen monet nimet: suomalaisten etunimet ja nimenvalinta.
Kiviniemi, Eero (2006): Suomalaisten etunimet.
Nuorgam, Anne (2004): Saamenkielisistä nimistä. Yliopiston nimipäiväalmanakka 2005, s. 76-77.
© Heli Aikio
Nimitutkimus Suomessa ja Saamenmaalla
Nothing found.
Nimitutkimus Suomessa ja Saamenmaalla
Saamelaisista nimistä:
Aikio, Samuli (1997). Saamelaisista nimistä. Yliopiston nimipäiväalmanakka, s. 74-78
Gulbrand, Alhaug (1989): Personnamn i Nord-Noreg: forskningstatus og perspektiv framover. Nordlyd: Tromsø university working papers on language & linguistics 20, s. 174-181
Heikkilä, Darja (1995): Olbmoinamaid johtin sogas Anáris 1739-1757 ja 1938-1858. Ođđa Sápmelaš, s. 6-7.
Itkonen, Ilmari (1914): Inarinlappalaiset sukunimet ja suvut. Jouko: Pohjois-Pohjalaisen osakunnan kotiseutujulkaisu, s. 297-316
Itkonen, T.I. (1942): Lappalaisten vanhat henkilönimet. Lapponica (II)
Itkonen, T.I. (1984): Suomen lappalaiset vuoteen 1945. (Osa I). 2p.
Magga, Ole Henrik (1983): Samiske personnavn (moniste)
Nuorgam, Anne (2004): Saamenkielisistä nimistä. Yliopiston nimipäiväalmanakka 2005, s. 76-77.
Rydving, Håkan (1995): Namnbyten i samisk tradition
———(1998): Namn och identitet i nordsamisk context
Steen, Adolf (1964): Et samisk navnesystem
© Heli Aikio
Perhe ja sukulaiset
Nothing found.
Perhe ja sukulaiset
Tiesitkö:
Saamelaisilla on runsas sukulaisuusnimistö
Serkulle on kaksi nimitystä sen mukaan, onko hän naispuolinen vai miespuolinen
Isän veljen nimitys riippuu siitä, onko hän isää nuorempi vai vanhempi
Äidin siskon nimitys riippuu siitä, onko hän äitiä nuorempi vai vanhempi
Veljenlapselle on kolme erilaista nimitystä. Nimitys riippuu siitä, kuka hänestä puhuu. Esimerkiksi inarinsaamessa isän vanhempi veli kutsuu veljenlastaan nimellä eehiv ja isän nuorempi veli puolestaan kutsuu samaista veljenlasta nimellä čeecciv. Isän siskolle tämä veljenlapsi on siessâl. Samalla tavalla myös sisarenlapselle on kolme erilaista nimitystä.
© Sámediggi – Sämitigge – Sääʹmteʹǧǧ
Sukupeli
Nothing found.
Sukupeli
Sukupelin avulla voi opetella sukulaisuussanastoa ja saamelaisia nimiä. Sukupeli sisältää pelilaudan, pelinappulat, kysymyskortit, esinekortit ja säännöt.
© Sámediggi – Sämitigge – Sääʹmteʹǧǧ