Tiesitkö:
Entisinä aikoina saamelaislapset leikkivät leikkejä, jotka saivat vaikutteita aikuisten elämästä ja elinkeinoista, kuten poroerotus, pyynti tai kotityöt
Tavallisia leikkejä olivat suopunginheitto, jousipyssyllä ampuminen, tarkkuusheitto kivillä, rantarautusten pyytäminen, mutta myös kiipeily, laskeminen ja piiloleikit
Kolttasaamelaisilla oli mm. suonileikki ja naruleikki
Leikkiaineksia sai luonnosta kuten käpyeläimet tai oksista tehdyt jousipyssyt. Leikkikaluina käytettiin myös kiviä.

© Sámediggi – Sämitigge – Sääʹmteʹǧǧ

Sananlaskuista:
Idström-Morottaja: Inarinsaamen idiomisanakirja
Gaup, Káren Elle: Girjjo-Gárjjo, Muitalusat, máidnasat, sátnevádjasat, árvádusat ja diiddat.
Jođi lea buoret go oru, doaimm. Harald Gaski – Aage Solbakk
Kuokkanen, Rauna: Čáŋa gillii!
Itkonen, T.I: Suomen lappalaiset I

© trad.

Lähteet:
Gaup, Káren Elle: Girjjo-Gárjjo, Muitalusat, máidnasat, sátnevádjasat, árvádusat ja diiddat.
Jođi lea buoret go oru, doaimm. Harald Gaski – Aage Solbakk
Kuokkanen, Rauna: Čáŋa gillii!

© Sámediggi – Sämitigge – Sääʹmteʹǧǧ

Sananlaskuista:

Idström-Morottaja: Inarinsaamen idiomisanakirja
Gaup, Káren Elle: Girjjo-Gárjjo, Muitalusat, máidnasat, sátnevádjasat, árvádusat ja diiddat.
Jođi lea buoret go oru, doaimm. Harald Gaski – Aage Solbakk
Kuokkanen, Rauna: Čáŋa gillii!
Itkonen, T.I: Suomen lappalaiset I

© trad.

Sananlaskuista:

Idström-Morottaja: Inarinsaamen idiomisanakirja
Gaup, Káren Elle: Girjjo-Gárjjo, Muitalusat, máidnasat, sátnevádjasat, árvádusat ja diiddat.
Jođi lea buoret go oru, doaimm. Harald Gaski – Aage Solbakk
Kuokkanen, Rauna: Čáŋa gillii!
Itkonen, T.I: Suomen lappalaiset I

© trad.

Sananlaskuista:

Idström-Morottaja: Inarinsaamen idiomisanakirja
Gaup, Káren Elle: Girjjo-Gárjjo, Muitalusat, máidnasat, sátnevádjasat, árvádusat ja diiddat.
Jođi lea buoret go oru, doaimm. Harald Gaski – Aage Solbakk
Kuokkanen, Rauna: Čáŋa gillii!
Itkonen, T.I: Suomen lappalaiset I

© trad.

Nueʹttep
Vedetään nuottaa
ns. Sanila-Aikio, Tiina

Nue´ttep, nue´ttep
Jiânnai kue´lid kå´ddep.
Ka´sse vuâskknid,
Piânnǥa vue´šnid,
Äkka võõrâs kuu´ǯid.
Tuõlbâs kue´lid kaaupšep,
Da sääu´res kuâlaid pä´šttep.
Beâddaa, åå´n muäna lõckknep!

Nuohttun
ds. Maiju Saijets

Nuohttut, nuohttut,
ollu guliid goddit.
Gassa čuovžžaid,
hirbmat hárriid,
sávrres guliid borrat,
unna diŋggaid vuovdit.
Kips kaps sálaš sehkkii!

Koldep-kuuhâs
ak. Heli Aikio & Raija Lehtola

Koldep, koldep
Ennuv kuulijd koddep
Kisán vuáskunijd
Pennui njaavijd
Áákun vorâs kuávžurijd
Pyeidis kuolijd káávpán
Sävris kuolijd passeep
Vuoi, tääl mij čáccup

© nk. Tiina Sanila-Aikio/ak. Heli Aikio, Raija Lehtola / ds. Maiju Saijets

Tõn tie´đni ǩii-lokkõs
Katri Fofonoff

Vuä´rrev noori paaccǩid.
Ruâkksâjja viiǥǥi.
Täälvas porrmõõžžid ruõkki.
Kaauni-ǥo vuä´rrev
ruâkksõõ´jid tälvva?
Tõn ij tie´đni ǩii.

Dan ii dieđe giige
ds. Maiju Saijets

Oarri čokkii siepmaniid
vuorkái doalvvui
Dálvái borramuša vurkii
Gávnnaigo oarri daid dálvit?
– Dan ii dieđe giige.

Tom ij tieđe kihheen
ak. Heli Aikio, Raija Lehtola

Uárree nuurâi paccâhijd
vuárhán tuálvui
Táálván purrâmušâid vuorkkij
Kaavnâi-uv uárree vuárháid tälviv?
– Tom ij tieđe kihheen

© nk. Katri Fofonoff/ak. Heli Aikio, Raija Lehtola / ds. Maiju Saijets

Tääʹvtam tääʹvtam

Tääʹvtam
tääʹvtam
tääʹvtam
poppââttam!
Siõm jueʹlǧǧsuõrmit.
Õhtt, kueʹhtt, koumm,
nellj, vittt…lie taaurõõžž täst.

Juolgesuorpmat

Njágahan
njágahan
juvssan
Uhca juolgesuorpmaid
Okta, guokte, golbma
njeallje, vihtta…leat buot dás

Hámárdâlâm, hámárdâlâm

Hámárdâlâm
hámárdâlâm
juuvsâm
Uccâ jyelgisuormâid
Ohtâ, kyehti, kulmâ
nelji, vittâ… láá puoh täst

© ns. Pirjo Lotvonen/ak. Heli Aikio – Raija Lehtola /ds. Maiju Saijets