Piâr da ruâttvuõtt
Nothing found.
Piâr da ruâttvuõtt
Laaddâmnalla teâttõõzz:
Sannõs: ns ruâttvuõttsannõs 1.pdf
Sannõs: ns ruâttvuõttsannõs 2.pdf
Plakaatt: ns muu sookk plakaatt päärnai.pdf
Plakaatt: ns ruâttvuõtt plakaatt päärnai.pdf
Ruâttvuõtt plakaatt: ns ruâttvuõtt plakaatt veeidas.pdf
Printte leʹbe ruõkk teâttmašiinan
Saǥstõõllmõš:
Keän villj tuu jään lij?i
Mii tuu eeʹjj vuäʹbb lii tuʹnne?
Tuu čieʹʒʒest lij nijdd, mii son lij tuʹnne?
Tuu kuäʹsǩest lij âʹlǧǧ. Mii son lij tuʹnne?
Måkam nõõmin kååččak tuu jieʹnn nuõrâb vueʹbb?
Moin noomáin kočoh tuu eeji puárrásub viiljâ?
Mii jieʹnnjeäʹnn lij tuʹnne?
Mii eeʹjj eʹčč lij tuʹnne?
© Sámediggi – Sämitigge – Sääʹmteʹǧǧ
Sookkspeâll
Nothing found.
Sookkspeâll
Sookspeâll speâllâmluʹvdd, speâll-piäll, kõõččmõškoort, käuʹnnkoort da vuâkkõõzz
Täi lââʹssen taarbašt leeʹd percc štõ vuäitt spellâđ
Speâll lij juʹrddum pâʹjjeel 5 âkksid
Sookspeâl siiskâž:
Sääʹm-speâll-luʹvdd (pelilauta.pdf)
9 speâll-puällad (pelinappulat.pdf) www.kuati.fi-päärnä
12 käuʹnnkoorttâd (esinekortit.pdf)
52 kõõččmõškorttâd (ns kõõččmõš.pdf)
vuâkkõõzz (ns vuâkkõõzz.pdf)
Tääi lââʹssen taarbaš leeʹd percc. Speâll lij juʹrddum 5 âkksast õõudâs.
Priʹnttjemvuäpstõs:
Speâll-luʹvdd: Priʹntte speâll-luuʹd vaʹljjeeʹl priʹnttjummuʹšše plakaatpriʹnttjem šorradvuõtt 160 %. Pueʹrmõs põʹmmâišorradvuõtt lij A3, leʹša A4 lij še läädna.
Speâllpuäll: Priʹntte pualuid nuʹt stõ põʹmmâi lij čiäggat.
Vuâkkõõzz: Vaʹllje speâllamǩiõl da priʹntte takainalla.
Kõõččmõškoort: Vaʹllje priʹnttjemasetõõzzin nåkam asetõs, štõ priʹntter oudd põʹmmai kuʹhhtubieʹli. Vuäitak še priʹnttjed pâi nuuʹbb beälla da teʹl liʹjmmjed čaustõkk-kaart nuuʹb beälla štõ kõõččmžškoorti tekstt ij kuõʹsttu čõõđ.
Käuʹnnkoort: Priʹntte še käuʹnnkoortid põʹmmai kuʹhttubielid. Čaustõk-kartt šadd nuuʹbb beälla da käuʹnn- kartt nuuʹb peälla.
Nâân speâll vuâccak, jõs laminõõstâk speâllam-, kõõččmõš- da käuʹnnkoortid.
Speâllamluuʹd õõl vuäitt liʹjmmjed kontaktplastik.
© Sámediggi – Sämitigge – Sääʹmteʹǧǧ
Syemmilâš kalender juhlepeeivih
Nothing found.
Syemmilâš kalender juhlepeeivih
Täk tee´kst jiâ kaunnu nuõrttsää´mas
© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ
Sääʹm lipp-peeiʹv
Nothing found.
Sääʹm lipp-peeiʹv
Säʹmmlain lie 12 liiptempeiʹvved:
6.2. Sääʹm meeʹrsažpeiʹvv
2.3. Lääʹddjânnam Sääʹteeʹǧǧ vuâđđeempeiʹvv
Njuhččmannu 22.-28. peeiʹvi kõõskâst: Määʹrjpeiʹvv
Ǩieʹssmannust: Evvanpeiʹvv & Lääʹddjânnam liipp peiʹvv
Påʹrǧǧmannust: ÕM meeraikõskksaž alggmeerai peiʹvv
15.8. Sääʹm liipp priimmampeiʹvv
18.8. Sääʹmrääđ vuâđđeempeiʹvv
26.8. Ruõcc Sääʹmteeʹǧǧ vuâđđeempeiʹvv
9.10. Taarr Sääʹmteeʹǧǧ vuâđđeempeiʹvv
9.11. Sääʹm parlameeʹnt (Sámi parlamenta) vuâđđeempeiʹvv
15.11. Vuõssmõs sääʹm eeʹttiǩ-kåʹddneǩ Isak Saba (Sápp Issát) šõddampeiʹvv
29.11. Elsa Laula Renberg šõddâmpeiʹvv
© Sámediggi – Sämitigge – Sääʹmteʹǧǧ
112-peiʹvv 11.2.
Nothing found.
112-peiʹvv 11.2.
© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ
Elsa Laula Renberg šõddâmpeiʹvv 29.11.
Nothing found.
Elsa Laula Renberg šõddâmpeiʹvv 29.11.
Helmikuun 6. päivänä 1917 pidettiin Norjan Trondheimissa ensimmäinen saamelaisten kokous, johon olivat kokoontuneet pohjois- ja eteläsaamelaiset. Kokouksen tarkoituksena oli pohdiskella saamelaisten elinmahdollisuuksia ja ottaa kantaa saamelaisia koskeviin kysymyksiin. Kokousta pidetään saamelaisten pohjoismaisen yhteistyön alkuna.
Kokouksen kokoonkutsujana oli naisjärjestö ´Brurskanken samisk kvindeforening´, jonka johdossa toimi aktiivinen vaikuttajanainen Elsa Laula (1877 Tärnaby -1931 Mosjøen). Elsa Laula oli alkujaan Ruotsin saamelainen, mutta mentyään naimisiin Tomas Renbergin kanssa Norjaan, tunnettiin sukunimellä Laula Renberg. Elsa Laula oli jo aikaisemmin vaikuttanut aktiivisesti saamelaisen yhdistystoiminnan alkamiseen. Hän oli vuonna 1904 Ruotsissa perustetun ensimmäisen saamelaisyhdistyksen, Wilhelmina-Åsele -yhdistyksen, puheenjohtaja. Elsa Laula Renberg vaikutti aktiivisesti saamelaisyhdistysten syntymiseen myös Norjassa, jossa perustettiin viisi saamelaisyhdistystä vuosina 1906–08, nekin olivat Ruotsin mallin mukaisesti eteläsaamen alueilla.
Vuonna 2017 Elsa Laula Renbergin syntymäpäivästä tuli saamelaisten liputuspäivä.
© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ
Isak Saba šõddâmpeiʹvv 15.11.
Nothing found.
Isak Saba šõddâmpeiʹvv 15.11.
Vuõssmõs sääʹm eeʹttiǩ-kåʹddneǩ (Sápp Issát)
Isak Saba šõõddi 15.11.1875 Uunjaarǥâst (Nesseby, Uuniemi) Vaʹrjjlest. Son leäi Taarr Jõnnteeʹǧǧ vuäzzliʹžžen kuõʹhtt poodd (1906-1912). Son leäi uʹčteeʹl da ǩeeʹrjti Sääʹm sooǥǥ laaul -tiivt, kååʹtt vaʹlljõõvi säʹmmlai meersažlaullʼjen 13. sääʹmkonfereeʹnsest Årest påʹrǧǧmannust 1986. Isak Mikal (Mikkel) šõõddi Per Sabbas da Brita Aikio čiččâmpärnnsaž piârrja nuʹbben nuõrmõssân.
Suu eʹčč leäi kauppjõs, šeeʹvet-täällaž di kueʹllšiilli, tõnt piâr vueiʹti jälsted pueʹrben ǥo määng jeeʹres piârri. Mâʹŋŋlest Saba šõddâmpäiʹǩǩ lij tivvum da tõʹst lij tuejjuum vueʹss Vaʹrjjel sääʹm museo (Várjjat sámi Musea) čuäʹjtõõzz. Saba lij toobdâs jeäʹrben säʹmmlai meersažlaulli säʹnnõʹttjen, leâʹša son leäi še sääʹm uʹčteeʹl da politikkneǩ. Vuõssmõs sääʹm eeʹttiǩ-kåʹddneʹǩǩen Taarr Jõnnteeʹǧǧest eeʹjjin 1907-1912 son eeʹttkõõʹsti Ruija tuejjoummipaaʹrti.
Saba vaʹlljõõvi Jõnntegga, ǥo son oʹnnsti viikkâd õõudårra säʹmmlai vuõiggâdvuõđid kuõskki prograamm, koʹst teäʹddeeš jeeʹres lââʹssen sääʹmǩiõllsaž sluuʹžbi di Bibliai vääžnaivuõđ da koʹst kaiʹbbješ õhttnaž mäddvuäʹsttemvuõiggâdvuõđid. Tõn pooddâst ǥo Saba vaaikti Taarrâst leäi toʹben võl veerǥlaž tarreempolitiikk äiʹǧǧ, koon täävtõssân leäi sääʹmǩiõl di sääʹmkulttuur jaukkummuš.
Saba jaami alggǩieʹzzest eeʹjj 1921 tåʹlǩ 46-âkksiʹžžen. Sääʹmgaʹzeâʹt Nuorttanáste õlmstõõʹtti sõrgg Saba jääʹmmem mâŋŋa mošttǩeeʹrjtõõzz, koon mieʹldd säʹmmla leʹjje mõõntam vääžnai eeʹttǩeeʹjez, kååʹtt kuõʹđi mâʹŋŋlasaspuõlvvõõǥǥi ääiʹǥže jieʹlli ääʹrb.
Ooʒʒ neeʹttest leʹbe ǩiiʹrjin Isak Saba snimldõõǥǥ leʹbe kaart. Tuʹtǩǩed tõn, mâiʹd tõʹst vuäinak?
Mättʼtõõl Sääʹm sooǥǥ laulli vuõssmõs veeʹrst.
Kuʹǩǩen tâʹvven Juuʹse vueʹlnn,
Sääʹm čiõkk, Sääʹmjânnam.
Tuõddâr kuâsttai tuõddâr tueʹǩǩen,
jääuʹr špelkka jääuʹr veâlgga.
Ceägg tuõddâr čokk laaǥǥ,
pâjjnâʹdde ââʹlm vuâstta.
Šuâlee jooǥǥ, šuuvee vääʹr,
ciägg njaarǥ ruʹvddrââʹdd
cäkkâʹtte šuârmm miâr vuâstta.
© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ
Sääʹm parlameeʹnt vuâđđeempeiʹvv 9.11.
Nothing found.
Sääʹm parlameeʹnt vuâđđeempeiʹvv 9.11.
Lääʹddjânnmest uʹvddeš asetõõzz Sääʹm parlameeʹntest 9.11.1973. Sääʹm parlameʹntt toiʹmmji eeʹjj 1996 räʹjja, koon mâŋŋa alttii tooimâs ođđ orgaan, Sääʹmteʹǧǧ.
Koon sääʹmǩiõl leʹbe maid sääʹmǩiõlid ton mainstak?
© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ
Taarr Sääʹmteeʹǧǧ vuâđđeempeiʹvv 9.10.
Nothing found.
Taarr Sääʹmteeʹǧǧ vuâđđeempeiʹvv 9.10.
Päiʹǩǩseeid: http://samediggi.no/nordsamisk
© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ
Ruõcc Sääʹmteeʹǧǧ vuâđđeempeiʹvv 26.8.
Nothing found.
Ruõcc Sääʹmteeʹǧǧ vuâđđeempeiʹvv 26.8.
Päiǩǩseeid:
https://www.sametinget.se/
© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ