Sormiväriporot
Nothing found.
Sormiväriporot
Tarvitset:
sormivärejä
paperia tai kangasta
Levitä maalia kämmenelle, jätä peukalo maalaamatta.
Paina kämmen paperille tai kankaalle.
Maalaa porolle pää ja sarvet
Ohje: Pirjo Lotvonen koltansaamenkielipesä Pe´sser Ivalo
© Pirjo Lotvonen
Riekot
Nothing found.
Riekot
Kangasriekko
Piirrä kaavasta valkoiselle kankaalle kaksi riekkoa ja neljä siipeä.
Ompele käsin riekon kappaleet vastakkain ja laita vanutäytettä ohuesti sisälle.
Tee samalla tavalla riekon siipi. Kiinnitä riekon siipi.
Lopuksi tee tussilla silmät ja väritä nokka ja jalat.
Riekon voi laittaa roikkumaan.
Pirjo Lotvonen koltansaamenkielipesä Pe´sser Ivalo
Riekkotaulu
Ota pahvi ja maalaa se valkoiseksi. Kerää ulkoa pikkurisuja ja teippaa ne pahville, kun se on kuivunut. Sen jälkeen tehdään ansa. Lopuksi leikataan riekot, liimataan niiden päälle valkoista paperisilppua ja kiinnitetään ne riekkotauluun.
Ohje: Anarâškielâ kielâpiervâleh
© Nuorttâlâškielâ kielâpiervâl Peʹsser, Anarâškielâ kielâpiervâleh, Peivipäikkiuásádah Miessi
Kissa
Nothing found.
Kissa
Tarvitset
Kartonkia ( erivärisiä)
sakset
villalanka
tusseja
irtosilmät
Nitoja
Leikkaa kaavasta kissa ja häntä.
Piirrä kissa värilliselle kartongille ja leikkaa.
Kiinnitä häntä nitojalla.
Piirrä kissalle silmät ( tai liimaa irtosilmät) nenä, suu ja viikset.
Myös kissan voi maalata tai värittää
Pirjo Lotvonen koltansaamenkielipesä Pe´sser Ivalo
© Pirjo Lotvonen
Villaeläimet
Nothing found.
Villaeläimet
Muotoile askartelupunoksista poroille runko. Älä unohda sarvia ja saparoa. Revi huovutusvillasta suikaleita ja kierrä ne askartelupunoksien ympärille; vatsan ja selän kohdalle paksumpi kerros ja jalkojen ympärille ohuempi kerros. Jätä vain sarvet, häntä ja koparat ilman villakerrosta.
Pirjo Lotvonen koltansaamenkielipesä Pe´sser Ivalo
© Pirjo Lotvonen
Kummivanhemmuus kolttasaamelaisessa kulttuurissa
Nothing found.
Kummivanhemmuus kolttasaamelaisessa kulttuurissa
© Sámediggi – Sämitigge – Sääʹmteʹǧǧ
Saamelainen nimenantoperinne
Nothing found.
Saamelainen nimenantoperinne
Saamelaisten keskuudessa oli ennen melko tavallista, että nimet olivat suvun sisältä valittuja ja että samat nimet esiintyvät jokaisessa sukupolvessa. Esimerkiksi Ahti Paulaharju kertoo Iivanas-järven Saijets-suvusta, jossa etunimi Sammeli on siirtynyt sukupolvelta toiselle. Nimen esikuva oli ensimmäinen Sammeli Saijets, joka muutti suvun nykyisille asuinsijoille. Teksti on kirjoitettu muutama vuosikymmen sitten ja silloin oli elämässä Sammeli jo kuudennessa sukupolvessa. Hänellä tosin Sammeli oli vasta toisena nimenä kun ensimmäisenä nimenä oli Sulo. Nykyään suvun sisäiset nimet ovatkin siirtyneet toiseksi tai kolmanneksi ja vanhemmat antavat ensimmäisen etunimen oman makunsa mukaan.
Tapa antaa suvun sisältä valittu nimi näkyy erityisesti poikien nimissä. Tapa oli muinoin sama kuin Suomessa ja Euroopassa. Vanhin poika sai isänpuoleisen isoisän nimen ja toinen poika sai nimensä äidin puoleiselta isoisältä. Kolmas lapsi sai sitten isänsä nimen (kaimanimi). Seuraavat pojat saivat nimensä muiden sukulaisten kuten enojen tai setien mukaan. Myös vanhimmat tytöt saivat nimensä tavallisesti mummoilta tai muilta sukulaisilta. Kaimanimet olivat yhteydessä sielunvaellususkoon, nimen esikuva jatkoi elämäänsä lapsen nimen kautta. Alun perin lapset olivat vainajien kaimoja, mutta sitten ihmiset alkoivat antaa nimiä myös elävien ihmisten mukaan. Kaimanimet olivat tapa kunnioittaa niiden esikuvaa.
Saamelaiseen nimenantoperinteeseen kuuluu myös se, että virallisen nimen lisäksi ihmisellä on saamelainen kutsumanimi. Se tehdään niin, että etunimen eteen laitetaan määriteosa, joka sisältää toisen vanhemman etunimen sekä mahdollisesti myös isovanhemman nimen. Näin kutsumanimessä saattaa olla kolmekin sukupolvea esim. Kaabi Isá Onni (Kaaperin Iisakin Onni). Määriteosana voi olla myös ihmisen asuinpaikka, ammatti tai puolison nimi esim. Paltto-Eero (asui Palttoniemessä), Nuoran Juhani, Posti-Matti tai Posti-Onnin Anni. Saamelaisia nimiä käytettäessä sukunimiä ei tarvita.
Heli Aikio (ote kandidaattitutkielmasta)
Lähteet:
Aikio, Heli (2005): Sarre soga almmáinamaid árben 1700 -logus 1900 -logu beallemuddui.
Nuorgam, Anne (2004): Saamenkielisistä nimistä. Yliopiston nimipäiväalmanakka 2005, s. 76-77.
Paulaharju, Ahti (1971): Saamelaisen Saijets-suvun tarina. Kalevala-seuran vuosikirja 51.
© Heli Aikio