Luđe, čálit dahje vurke máidnasa iežat dihtorii.

Árbevirolaš máidnasis anárašgillii heivehan Raija Lehtola
Davvisámegillii jorgalan: Ilmari Mattus

Ságastallanfáttát:
Mo Golleáhku sullo lahkosis galgá láhttet?
Man dihte guorpmi galgá gárrat bures gitta?
Mii sáhttá gávdnot, jus gávdná ártna?

Tiettih-uv:
Muhtin boares leu´dd mielde Suonnjel siidda lahkosis orru Ââlgažjäu´rrpähtt, Aanaar Kolle-Ákku já mottoom pase vääri Muurmansk Imandrajäävri alda lijjii tovle oobižeh, kiäh rijdáskii enijnis, kote suttoost kaidij sii keđgin.
Mottoom käldee mield kolle ij meerhâš mineraal peic tot puáđáččij jo-uv nuorttâlâškiel säänist ´kool´ (kulo) teikkâ ´koll´jet´ (kulluđ)

© Raija Lehtola

© Terhi Harju

Video muitala, manin njoammilis lea njálbmi ruossut?

Sárgu: Anna-Katariina Feodoroff
Buvttadeapmi: Kuáti-prošeakta, Sámediggi (2016)

© Sámediggi – Sämitigge – Sääʹmteʹǧǧ

Luđe, čálit dahje vurke máidnasa iežat dihtorii.

Dihtetgo:
1. Bassi Lucia -vierru lea eret Sisillias, Italias.
2. Italia gielas luce dárkkuha čuovgga ja Lucia-beaivi leage čuovgafeasta dahje Lucia buktá čuovgga seavdnjadassii.
3. Suomas Lucia beaivi ávvudit árbevirolaččat suomaruoŧŧelaččat. Sii válljejit juohke čavčča Lucia-nieidda, gii johtá ovdamearkka dihte skuvllain, boarrásiidsiiddain ja buohcceviesuin dearvvaheamen olbmuid.
4. Bassi Lucia -lávlla lea álgoálggos napolilaš fanaslávlla, mii muitala napolilaš hámmanis, man namma lea Bassi Lucia.
5. Bassi Lucia lea čalmmehis olbmuid suodjaleaddji.

© Heli Aikio

Luđe, čálit dahje vurke máidnasa iežat dihtorii.

Ságastallanfáttát:
Man dihte rieban áiggui njeaidit muora?
Man dihte garjá bivddii, ahte rieban ii njeaiddašii muora?
Main eavttuiguin rieban lohpidii guođđit muora ja garjá ráffái?
Man dihte rieban dahkaluttai jábmin?
Mo rieban fillii vuorčá?

© Kristen-Ellen Gaup-Juuso

Teavsttat luđenláhkai:
Goikket-sánit: “ds goikkehat sanit.pdf”
Goikkehiid goarrun -máinnas: “ds goikkehiid goarrun.pdf”

Dihtetgo?

Goikkehat dahjege nuvttohat leat dálvemáilmmi bivut. Dat leat gorrojuvvon bohccogápmasiin. Albmát ja nissonat geavahit vuottagápmagiid. Dál áiggi leat geavahišgoahtán maiddái guregápmagiid, dasgo daid lea álki nahkihit juolgái.

Goikkehat sáhttet leat maid gorrojuvvon muzet dahje man beare ivdnásaš bohcco gápmasiin.

Ovdalgo goikkehiid sáhttá goarrugoahtit, de ferte vuos bohccojulggiid njuovvat, vuolahastit, goikadit, neaskit ja loahpas vel ostet.

Dán govas leat čáppa gabbagápmagat. (Govva karvakenkä 4)
Ovdalgo goikkehiid sáhttá goarrugoahtit, de ferte vuos bohccojulggiid njuovvat, vuolahastit, goikadit, neaskit ja loahpas vel ostet.
Dán govas gámas lea stellejuvvon neaskinfiellu ala. Gápmasiid galgá neaskit jiehkkuin. (Govva näskäys 1)
Dán govas gápmasat leat ostenmuttus. Oassi dain lea juo ostočázis. (Govva näskäys 2)

© Sámediggi – Sämitigge – Sääʹmteʹǧǧ; Skábma, Yle Sápmi Unna Junna

Árbevirolaš máinnas, das manin njoammilis ii leat beassi. Máinnasteaddji: Siiri Magga-Miettunen

Video álgobuvttadeapmi: Yle Unna Junná (2007)
Bagadalli: Inger-Mari Aikio-Arinaick
Govven: Joonas Saari

Animašuvnna buvttadeapmi:
Sámi oahpahusguovddáš, YES-prošeakta. (2008)
Animašuvnna dahkki: Daniel Gelencér

Ságastallanfáttát:
Manin njoammil háliida beasi?
Goas njoammil áigu ráhkadit beasi?
Gosa njoammil áigu ráhkadit besiid?
Go geassi bođii, de ráhkadiigo njoammil beasi?
Manin dat ii ráhkadan beasi alcces?

© Yle Unna Junná, Sogsakk

Máinnas das, mo čáhálig dahjege čáhkalakkis sáhtii gártat geađgeskárrui goikkehiid vuordit. Čáhkalakkis ássá gáldus ja sus leat golle- ja silbaruđat čoavjjis ja oaivvis

Máinnas: Anne Seipiharju, davvisámegillii jorgalan: Maiju Saijets

Ságastallanfáttát:
Man dihte čáhkalakkis háliidii vuolgit eret báikkis?
Gosa son fárrii?
Mo čáhkalakkis birgii, go sus eai lean biktasat?
Man dihte čáhkalakkis ii oastán ođđa biktasiid?
Man dihte čáhkalakkis ii vuolgán eret geađgeskárus?
Sárggo máidnasis gova ja joatkke máidnasa – mo čáhkalaggai loahpas geavvá?

© ak. Anne Seipiharju