Sään ennustaminen
Nothing found.
Sään ennustaminen
Ei suomenkielistä sisältöä. Katso kieliversiot.
© ds. Maiju Saijets, ak. Matti Morottaja, ns. Raija Lehtola
Kolttasaamelainen musiikki
Nothing found.
Kolttasaamelainen musiikki
Kolttansaamelaisia artisteja:
- Tiina Sanila-Aikio
- Jaakko Gauriloff
- Anna Lumisalmi
- Hanna-Maaria Kiprianoff
Lastenmusiikki:
- Ima da Tiina päärna-CD (2017)
© Sámediggi – Sämitigge – Sääʹmteʹǧǧ
Inarinsaamelainen musiikki
Nothing found.
Inarinsaamelainen musiikki
Inarinsaamelaisia yhtyeitä ja artisteja:
- Aune Kuuva Arkisto.fi/aida/Aune Kuuva
- Rauni Mannermaa
- Amoc Facebook.com/AanaarMasterofCeremony
- Koškepuško
- Aila-duo Facebook.com/ailaduo
- Ilmari Mattus
- Heli Huovinen
- Satu Aikio
- Anna Morottaja Wikipedia.org/Anna_Morottaja
- Matti Morottaja Wikipedia.org/Matti_Morottaja
- Neeta Jääskö
Lasten musiikki:
- Ima já Heli párnááh-CD (2017)
Pohjoissaamelainen musiikki
Nothing found.
Pohjoissaamelainen musiikki
Linkkejä pohjoissaamelaisista artisteista kertoviin teksteihin.
Saamelaismusiikki
https://www.oktavuohta.com/saamelaismusiikki
Hildá Länsman
www.oktavuohta.com/hilda
Niillas Holmberg
www.oktavuohta.com/niillas-holmberg-assimilaatio-blues
Ailu Valle
www.oktavuohta.com/ailu-valle
© Sámediggi – Sämitigge – Sääʹmteʹǧǧ
Saamenkielistä lastenmusiikkia ja tarinointia Lapin kirjastossa
Nothing found.
Saamenkielistä lastenmusiikkia ja tarinointia Lapin kirjastossa
© Lapin kirjasto
Musiikkisanasto
Nothing found.
Musiikkisanasto
Ladattavat tiedostot:
Musiikkisanat inarinsaameksi: ”ak muusiksäänih”
Musiikkisanat pohjoissaameksi: ”ds musihkkasánit”
Musiikkisanat koltansaameksi: ”ns musikksääʹn”
© Sámediggi – Sämitigge – Sääʹmteʹǧǧ
Saamelaisten kansallispäivä 6.2.
Nothing found.
Saamelaisten kansallispäivä 6.2.
Helmikuun 6. päivänä 1917 pidettiin Norjan Trondheimissa ensimmäinen saamelaisten kokous, johon olivat kokoontuneet pohjois- ja eteläsaamelaiset. Kokouksen tarkoituksena oli pohdiskella saamelaisten elinmahdollisuuksia ja ottaa kantaa saamelaisia koskeviin kysymyksiin. Käsittelyn aiheista tärkeimmät olivat liikkumiseen, maiden käyttöön, porotalouteen ja koulunkäyntiin liittyvät kysymykset.
Kokousta pidetään saamelaisten pohjoismaisen yhteistyön alkuna. Kansallispäivä on neljän valtion saamelaisten yhteinen. Kokouksen kokoonkutsujana oli naisjärjestö ´Brurskanken samisk kvindeforening´, jonka johdossa toimi aktiivinen vaikuttajanainen Elsa Laula (1877 Tärnaby -1931 Mosjøen). Elsa Laula oli alkujaan Ruotsin saamelainen, mutta mentyään naimisiin Tomas Renbergin kanssa Norjaan, tunnettiin sukunimellä Laula Renberg. Elsa Laula oli jo aikaisemmin vaikuttanut aktiivisesti saamelaisen yhdistystoiminnan alkamiseen. Hän oli vuonna 1904 Ruotsissa perustetun ensimmäisen saamelaisyhdistyksen, Wilhelmina-Åsele -yhdistyksen, puheenjohtaja. Yhdistys toimi aktiivisesti mm. porosaamelaisten ja maanviljelijöiden ristiriitojen ratkaisemisessa ja vaikutti saamelaisten koulutilanteen järjestämiskomitean asettamiseen.
Elsa Laula Renberg vaikutti aktiivisesti saamelaisyhdistysten syntymiseen myös Norjassa, jossa perustettiin viisi saamelaisyhdistystä vuosina 1906–08, nekin olivat Ruotsin mallin mukaisesti eteläsaamen alueilla.
© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ
Saamelaiset Suomessa
Nothing found.
Saamelaiset Suomessa
Saamelaiset Suomessa: https://www.samediggi.fi/wp-content/uploads/2016/07/saamelaisetsuomi.pdf
Saamelaisista yleisesti: https://www.oktavuohta.com/
Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Inarinsaame on näistä ainoa, jota puhutaan vain Suomessa, perinteisesti Inarin kunnan alueella. Pohjoissaamen kielen perinteisiä puhuma-alueita Suomessa ovat Utsjoki, Inari, Enontekiö ja Sodankylän kunnan pohjoisosa. Koltansaamen kielen perinteinen puhuma-alue ulottuu Norjan Näätämöstä Venäjän Petsamoon. Suomen puolella koltansaamelaisten asuma-alueet ovat Nellimissä, Sevettijärvellä já Keväjärvellä.
Inarinsaamen kielen puhujia on noin 400, koltansaamen puhujia suurin piirtein saman verran ja pohjoissaamen puhujia muutama tuhat. Saamen kielten sisällä on myös omat murteensa ja aluekielensä, joissa on jonkin verran eroa. Esimerkiksi pohjoissaamen länsimurteessa puhua-verbi on hupmat ja itämurteessa hállat. Länsimurretta voi kuulla esimerkiksi Enontekiöllä ja itämurretta Utsjoella. Myös koltansaamella ja inarinsaamella on omat alueelliset murteensa.
Joitakin saamen kielten sanoja; kaikki, kaksi, kala, ilves, koti
Inarinsaame | Koltansaame | Pohjoissaame |
puoh | puk | buot |
kyehti | kuõ´htt | guokte |
kyeli | kue´ll | guolli |
iilvâs | riiss | albbas |
päikki | domm ~ päi´ǩǩ | ruoktu |
© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ