Sään ennustaminen

Nothing found.

Sään ennustaminen

Ei suomenkielistä sisältöä. Katso kieliversiot.

© ds. Maiju Saijets, ak. Matti Morottaja, ns. Raija Lehtola


Kolttasaamelainen musiikki

Nothing found.

Kolttasaamelainen musiikki

Kolttansaamelaisia artisteja:

  • Tiina Sanila-Aikio
  • Jaakko Gauriloff
  • Anna Lumisalmi
  • Hanna-Maaria Kiprianoff

 

Lastenmusiikki:

  • Ima da Tiina päärna-CD (2017)

© Sámediggi – Sämitigge – Sääʹmteʹǧǧ

ds Nuortalaš-musihkka.pdfns Nuõrttsäʹmmlaž-musikk.pdfak Nuorttâlâš-muusik.pdf

Inarinsaamelainen musiikki

Nothing found.

Inarinsaamelainen musiikki

Inarinsaamelaisia yhtyeitä ja artisteja:

 

Lasten musiikki:

  • Ima já Heli párnááh-CD (2017)

DS Anárašmusihkka.pdfAK Anarâškielâg-muusik.pdfNS Anarâš-muusik.pdf

Pohjoissaamelainen musiikki

Nothing found.

Pohjoissaamelainen musiikki

Linkkejä pohjoissaamelaisista artisteista kertoviin teksteihin.

 

Saamelaismusiikki
https://www.oktavuohta.com/saamelaismusiikki

Hildá Länsman
www.oktavuohta.com/hilda

Niillas Holmberg
www.oktavuohta.com/niillas-holmberg-assimilaatio-blues

Ailu Valle
www.oktavuohta.com/ailu-valle

 

© Sámediggi – Sämitigge – Sääʹmteʹǧǧ


Saamenkielistä lastenmusiikkia ja tarinointia Lapin kirjastossa

Nothing found.

Saamenkielistä lastenmusiikkia ja tarinointia Lapin kirjastossa

© Lapin kirjasto

su kirjasto lastenmusiikki.pdf

Muistipeli

Nothing found.

Muistipeli

Ohjeet:

  • Valitse eri aihealueisiin kuuluvia esineitä
  • Käy läpi esineiden nimet
  • Aseta liina esineiden päälle
  • Ota yksi esineistä pois sitten, että lapset eivät näe
  • Poista liina ja kysy lapsilta mikä esine puuttuu

© Aura Pieski


Musiikkisanasto

Nothing found.

Musiikkisanasto

Ladattavat tiedostot:

Musiikkisanat inarinsaameksi: ”ak muusiksäänih”

Musiikkisanat pohjoissaameksi: ”ds musihkkasánit”

Musiikkisanat koltansaameksi: ”ns musikksääʹn”

© Sámediggi – Sämitigge – Sääʹmteʹǧǧ

ds musihkkasánitns musikksääʹnak muusiksäänih

Saamelaisten kansallispäivä 6.2.

Nothing found.

Saamelaisten kansallispäivä 6.2.

Helmikuun 6. päivänä 1917 pidettiin Norjan Trondheimissa ensimmäinen saamelaisten kokous, johon olivat kokoontuneet pohjois- ja eteläsaamelaiset. Kokouksen tarkoituksena oli pohdiskella saamelaisten elinmahdollisuuksia ja ottaa kantaa saamelaisia koskeviin kysymyksiin. Käsittelyn aiheista tärkeimmät olivat liikkumiseen, maiden käyttöön, porotalouteen ja koulunkäyntiin liittyvät kysymykset.

Kokousta pidetään saamelaisten pohjoismaisen yhteistyön alkuna. Kansallispäivä on neljän valtion saamelaisten yhteinen. Kokouksen kokoonkutsujana oli naisjärjestö ´Brurskanken samisk kvindeforening´, jonka johdossa toimi aktiivinen vaikuttajanainen Elsa Laula (1877 Tärnaby -1931 Mosjøen). Elsa Laula oli alkujaan Ruotsin saamelainen, mutta mentyään naimisiin Tomas Renbergin kanssa Norjaan, tunnettiin sukunimellä Laula Renberg. Elsa Laula oli jo aikaisemmin vaikuttanut aktiivisesti saamelaisen yhdistystoiminnan alkamiseen. Hän oli vuonna 1904 Ruotsissa perustetun ensimmäisen saamelaisyhdistyksen, Wilhelmina-Åsele -yhdistyksen, puheenjohtaja. Yhdistys toimi aktiivisesti mm. porosaamelaisten ja maanviljelijöiden ristiriitojen ratkaisemisessa ja vaikutti saamelaisten koulutilanteen järjestämiskomitean asettamiseen.

Elsa Laula Renberg vaikutti aktiivisesti saamelaisyhdistysten syntymiseen myös Norjassa, jossa perustettiin viisi saamelaisyhdistystä vuosina 1906–08, nekin olivat Ruotsin mallin mukaisesti eteläsaamen alueilla.

© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ

ak säämi aalmugpeivi.pdfak säämi suuvâ laavlâ.pdfds sámi álbmotbeaivi.pdfds sámi soga lávlla.pdfns sääʹm meersažpeiʹvv.pdf

Saamelaiset Suomessa

Nothing found.

Saamelaiset Suomessa

Saamelaiset Suomessa: https://www.samediggi.fi/wp-content/uploads/2016/07/saamelaisetsuomi.pdf
Saamelaisista yleisesti: https://www.oktavuohta.com/

Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Inarinsaame on näistä ainoa, jota puhutaan vain Suomessa, perinteisesti Inarin kunnan alueella. Pohjoissaamen kielen perinteisiä puhuma-alueita Suomessa ovat Utsjoki, Inari, Enontekiö ja Sodankylän kunnan pohjoisosa. Koltansaamen kielen perinteinen puhuma-alue ulottuu Norjan Näätämöstä Venäjän Petsamoon. Suomen puolella koltansaamelaisten asuma-alueet ovat Nellimissä, Sevettijärvellä já Keväjärvellä.

Inarinsaamen kielen puhujia on noin 400, koltansaamen puhujia suurin piirtein saman verran ja pohjoissaamen puhujia muutama tuhat. Saamen kielten sisällä on myös omat murteensa ja aluekielensä, joissa on jonkin verran eroa. Esimerkiksi pohjoissaamen länsimurteessa puhua-verbi on hupmat ja itämurteessa hállat. Länsimurretta voi kuulla esimerkiksi Enontekiöllä ja itämurretta Utsjoella. Myös koltansaamella ja inarinsaamella on omat alueelliset murteensa.

Joitakin saamen kielten sanoja; kaikki, kaksi, kala, ilves, koti

Inarinsaame Koltansaame Pohjoissaame
puoh puk buot
kyehti kuõ´htt guokte
kyeli kue´ll guolli
iilvâs riiss albbas
päikki domm ~ päi´ǩǩ ruoktu

© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ

ak sämmiliih suomâst.pdfns säʹmmla lääʹddjânnmest.pdfds sápmelaččat suomas.pdf