Saamelainen varhaiskasvatussuunnitelma
Lapsi & Yhteisö
Kummivanhemmuus kolttasaamelaisessa kulttuurissa
Lapsi & Yhteisö
Saamelainen nimenantoperinne
Lapsi & Yhteisö
Lapsen nimen esikuvat
Lapsi & Yhteisö
Nimitutkimus Suomessa ja Saamenmaalla
Lapsi & Yhteisö
Perhe ja sukulaiset
Lapsi & Yhteisö
Sukupeli
Lapsi & Yhteisö
Suomalaisen kalenterin juhlapäivät
Lapsi & Yhteisö
Saamelaiset liputuspäivät
Lapsi & Yhteisö
112-päivä 11.2.
Lapsi & Yhteisö
Saamelaisten kansallispäivä 6.2.
Helmikuun 6. päivänä 1917 pidettiin Norjan Trondheimissa ensimmäinen saamelaisten kokous, johon olivat kokoontuneet pohjois- ja eteläsaamelaiset. Kokouksen tarkoituksena oli pohdiskella saamelaisten elinmahdollisuuksia ja ottaa kantaa saamelaisia koskeviin kysymyksiin. Käsittelyn aiheista tärkeimmät olivat liikkumiseen, maiden käyttöön, porotalouteen ja koulunkäyntiin liittyvät kysymykset.
Kokousta pidetään saamelaisten pohjoismaisen yhteistyön alkuna. Kansallispäivä on neljän valtion saamelaisten yhteinen. Kokouksen kokoonkutsujana oli naisjärjestö ´Brurskanken samisk kvindeforening´, jonka johdossa toimi aktiivinen vaikuttajanainen Elsa Laula (1877 Tärnaby -1931 Mosjøen). Elsa Laula oli alkujaan Ruotsin saamelainen, mutta mentyään naimisiin Tomas Renbergin kanssa Norjaan, tunnettiin sukunimellä Laula Renberg. Elsa Laula oli jo aikaisemmin vaikuttanut aktiivisesti saamelaisen yhdistystoiminnan alkamiseen. Hän oli vuonna 1904 Ruotsissa perustetun ensimmäisen saamelaisyhdistyksen, Wilhelmina-Åsele -yhdistyksen, puheenjohtaja. Yhdistys toimi aktiivisesti mm. porosaamelaisten ja maanviljelijöiden ristiriitojen ratkaisemisessa ja vaikutti saamelaisten koulutilanteen järjestämiskomitean asettamiseen.
Elsa Laula Renberg vaikutti aktiivisesti saamelaisyhdistysten syntymiseen myös Norjassa, jossa perustettiin viisi saamelaisyhdistystä vuosina 1906–08, nekin olivat Ruotsin mallin mukaisesti eteläsaamen alueilla.
© Sámediggi – Sämitigge – Sää´mte´ǧǧ