Kuobžâpiivdost
Kuobžâpiivdost
Luođđimnáál tiätuvuárháh:
Miäcástemsäänih: ak miäcástem.pdf
Printtii teikkâ vuorkkii tiäturân
Eliel vuálgá miäcán piivdon já kal tibi sun maidnii kávná-uv
Kukkodâh: 0:40
Čaittâleijee: Eliel Kalla
Pyevtitteijee: Párnái pargopääji. Párnái elleekoveleirâ. Meccihaldâttâs (2015)
Tiettih-uv:
Puásuituálukuávlust kuobžâ uážžu pivdeđ tuše sierânâs luvvijn porgemáánu loopâst roovvâdmáánu loopân.
Pierni já ton enni láá rávhuidittum ađai toid ij uážu pivdeđ
Kuobžâ pivdem išen kevttih táválávt pennuu
© Meccihaldâttâs – Meahciráđđehus – Meä´cchalltõs
Kuobžâpiivdost
Láávu ceggim -video
Láávu ceggim -video
Kávná-uvsun Pessi vuovâs saje láávu ceggiimân?
Pyevtitteijee: Párnái elleekovepargopääji, párnái elleekoveleirâ. Meccihaldâttâs (2015)
Fáárust: Pessi Koskinen
Savâstâllâmfáádáh:
Maid Pessi taarbâš láávu ceggim váráš?
Kuus sun ceggee láávu?
Maid tyejipiergâsijd ooinih videost?
Maid Pessi poorgâi, ko ceggim láávu?
Lah-uv tun kuássin lamâš fáárust ceggiimin láávu?
© Meccihaldâttâs – Meahciráđđehus – Meäʹcchalltõs
Láávu ceggim
Beana ja hávga
Beana ja hávga
Beana ja hávga
Sámmola ođđa biktasat
Sámmola ođđa biktasat
Video muštâl Saammâlist já Kátjáást já sunnuu koskâvuođâst. Kátjá läittee Saammâl pihtsijd já Saammâl kal haalijd leđe Kátjá mielâ mield. Loopâst kuittâg Kátjá-uv mieđeet, ete ij rähisvuotâ lah kidda pihtsijn.
Stivrejeijee: Xia Torikka, Jenna Portti, Katariina Saijets
Pyevtitteijee: Sämitigge, Elleekovekuávdáš Skábma, Yle Unna Junná (2011)
Savâstâllâmfáádáh:
Mondiet Saammâl kaartâi haahâđ uđđa pihtsijd.
Lii-uv riehtâ, ete Kátjá koččo Saammâl uástiđ uđđâ pihtsijd?
Maid muide Saammâl poorgâi Kátjá tiet?
© Filbmaguovddáš Skábma, Yle Unna Junná
Sámmola ođđa biktasat
Kamuvsyeinih
Kamuvsyeinih
Häldee kuávlá ko ákku čáittá ákkuvân, maht kalga kammuid suoiniđ
Pyevtitteijee: Skábma elleekovekuávdáš já Yle Unna Junná (2012).
Savâstâllâmfáádáh:
Mondiet kammuid kalga suoinijd cuggâđ?
Maid ákku parga ovdil ko cuggá suoinijd kammui siisâ?
Maht suoinijd kalga kammui siisâ cuggâđ vâi kaamuv šadda vuovâs?
Kii tobbeen kuovlâlij peeskâ tyehin ááhu já ákkuv toomâid?
© Skábma ja Yle Unna Junná
Gámasuoinnit
Kuobbârijd nurâmin
Kuobbârijd nurâmin
Luođđimnáál tiätuvuárháh:
Sänilisto: ak kuobbâreh.pdf
Printtii teikkâ vuorkkii tiäturân
Videost kaandâh vyelgiv miäcán kuobbârijd čuággiđ, mutâ miestuu vyelni oro nuuvt vuovâs saje vuoiŋâstiđ
Pyevtitteijee: Párnái elleekovepargopääji, párnái elleekoveleirâ. Meccihaldâttâs (2015)
Videost fáárust: Pietu ja Penjami Mattus
Savâstâllâmfáádáh:
Maid kaandah sundáttâllâv väzidijnis?
Kávná-uv Pietu kuobbârijd?
Magarijd kuobbârijd Pietu kávná?
Moin kaandâh toollâv ohtâvuođâ?
Maid kaandâh loopâst porgâv?
© Meccihaldâttâs – Meahciráđđehus – Meä´cchalltõs
Kuobbârijd nurâmin
Láávustâllâm
Láávustâllâm
Luođđimnáál tiätuvuárháh:
Säänih já savâstâllam: ak láávustâllâm.pdf
Printtii teikkâ vuorkkii tiäturân
Savâstâllâmfáádáh:
Mii lii láávu?
Moos láávu tarbâšeh?
Maid taarbâš ko láávu ceggee?
Maggaar láávust lii siste?
Maid láávust puáhtá porgâđ?
Moh uásih láávust láá?
Kii cokkiit tuulâ?
Suomi – Inarinsaame
laavukehikko lávuriggee
laavupuut lávumuorâh
lattia, loito luáidu
lattiavarvut tuorgâh
loude várju, váárju
oviaukko uksâräigi, -rääigi
posio puáššu, puášu
ruode ruođâ, ruottuu
savuräppänä reeppin
seinänvieri sogge, soge
tuli tullâ, tuulâ
tulisija aarrân
© Meccihaldâttâs, Meahciráđđehus – Meäʹcchalltõs
Elleepeerâ
Elleepeerâ
Luođđimnáál tiätuvuárháh:
ak_elleepeera.pdf
Printtii teikkâ vuorkkii tiäturân
Savâstâllâmfáádáh:
Mon ellee pärni lii kälbi?
Mii elleid lii vuáksá? Lii-uv tot niŋálâs vâi ores?
Maht koččoh pennuu päärni?
Mii lii sarva já ááldu päärni nomâttâs?
Mon ellee pärni lii lääbis?
Mii lii cijkko?
Maht koččoh ores kaaicâ?
© Sámediggi – Sämitigge – Sääʹmteʹǧǧ
Paliskunnat
Paliskunnat
Tiesitkö:
- Poronhoitoalue on laissa määritelty alue, jossa harjoitetaan poronhoitoa
- Poronhoitoalueeseen kuuluu koko Lappi lukuunottamatta Kemin, Tornion ja Keminmaan alueita. Lisäksi suurin osa Oulun alueesta kuuluu poronhoitoalueeseen
- Vuonna 1898 valtio velvoitti poronomistajat perustamaan maantieteellisin rajoin määritellyt paliskunnat eli palkiset. Jokainen poronomistaja kuuluu yhteen palkiseen ja maksaa sille vuosimaksua poromääränsä mukaan
- Poronhoitolaki määrittelee poronhoitajan oikeudet ja velvollisuudet omassa palkisessaan
- Jokaisella paliskunnalla on oma poroisäntä, joka johtaa paliskuntaa. Hänen lisäkseen hallintoryhmään kuuluvat varaporoisäntä, rahastonhoitaja ja hallitus, johon kuuluu neljä jäsentä
- Jokainen paliskunta kuuluu Paliskuntain yhdistykseen, joka ohjaa ja neuvoo paliskuntia, poronhoitajia ja kansalaisia
- Suomessa on yhteensä 56 paliskuntaa ja näistä 13 sijaitsee saamelaisalueella
- Suomen saamelaisalueen paliskunnat:
- Paistunturi
- Kaldoaivi
- Näätämö
- Muddusjävri
- Vätsäri
- Paatsjoki
- Ivalo
- Hammastunturi
- Sallivaara
- Muotkatunturi
- Näkkälä
- Käsivarsi
- Lappi